Siirtolaiselle.

Kirjoittanut Oskar Uotila


Oi peräydy, Suomen mies,
Jok’ aiot maasi heittää;
Maas, vanha äitis, sulkee ties
Ja silmäns’ itkein peittää.
Maast’ erinnyt on erinnyt
Myös omast’ onnestansa
Ja osaksensa perinyt
Sen, minkä Juudan kansa.
Kun Juudan lasta muistat vaan,
Et säälitt’ olla saata;
Sa kodin sait ja isänmaan,
Tuo tuskin hautamaata.
Tuon hartioilla raskaana
On kirouksen käsi;
Hän viheljäisnä vieraana
On sunkin hylkimäsi.
Siis jospa sulla, Suomen mies,
Ois olo kuinka kiero,
Se paremp’on kuin vieraan ies,
Se paremp’on kuin miero.
Jää tänne, Suomalainen, jää
Ja raada kotisarkaa,
Sen auras kerran lämmittää,
Jos onkin hallan-arkaa.
Ja suo kun kert’on vainio,
Jot’ epäilläs ei auta,
Niin kättes työ on mainio
Ja kevyt sulle hauta.


Lähde: Uotila, Oskar 1911: Oskar Uotila’n kootut runoteokset: lauluja ja tarinoita. Julkaissut Pertti Uotila. Suomalainen kustannus-o.y. Kansa, Helsinki.