Siirtolainen

Siirtolainen. Kirjoittanut Irene Mendelin

Vieraalla maalla orjana raatain

muistelen syntymämaatain,

muistelen kotia lapsuuden

suojassa korkeiden koivujen

varrella mutkaisan valtatien.

Saanenko istua enää milloin

kotini kuistilla illoin?

Kuunnella käkösen kukuntaa,

nähdä kun loistavi mer’ ja maa

hohteessa laskevan auringon?

Korviain huumaapi tehtaan ryske,

koneiden kalske ja jyske.

Vielä jos kerran sais viillettää

järveä tuttua siintävää,

sauvoa koskea kuohuvaa,

tuntea salon tenhoista rauhaa,

syvää ja suurta ja lauhaa,

mielen mi tyyntää ja jalostaa,

sydämen syttää ja lumoaa –

murehet vienosti vaimentaa.

Miksi sun heitin, kotini armas?

Kylmä on mailma ja karmas.

Orjana täällä nyt työtä teen,

voimaa se toivo luo sydämeen,

viel’ että kerran sun nähdä saan.

Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.