Sievä, vikkelä orava

Sievä, vikkelä orava. Kirjoittanut Immi Hellén

Sievä, vikkelä orava,

ken sua hennoisi vangita!

Täällä on raikasta, ihanata,

pesimispuuta vaikkapa sata.

Nuolena kuusenlatvahan laukkaat,

käpyä nakerrat, luntakin haukkaat.

Kysynpä sulta, eikös jo ala

tuntua kuivalta moinen pala?

Nyt on kaikki niin lumista, jäistä,

toin sulle hiukan lämpimäistä,

maistas tuosta mun kädestäin,

kirkassilmäinen ystäväin.

Etkös nyt uskalla murua siepata,

sitten takaisin oksalle kiepata?

Katson aivan toisaannepäin,

tuuheaturkkinen ystäväin.

Seikka se ihmetyttävi mua,

että ne hennovat ampua sua,

luodin lingota lämpöiseen

viattomahan sydämeen.

1927.

Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.