Sielukelloja soitetaan

Sielukelloja soitetaan. Kirjoittanut Irene Mendelin

Sielukelloja soitetaan –

Nuori nukahti kuolemaan.

Multaan, oi multaan päättyvi ihmistie,

Hautaan, oi hautaan matkamme määrä vie.

Taivaan sinehen riemuiten

Kiirii sävelet kellojen.

Nukkujan nuoren vapausvirtenä

Soitto se helkkyy tuntoa pyhintä.

Kertoo kaunihin tarinan –

Aamun noususta valoisan –

Toiveista, töistä henkevän elämän,

Taistoista luonteen nöyrän ja ylevän.

Voiton saanehen lepoa,

Rauhaan tullehen autuutta,

Kaihoa ja riemua taivahan

Raikuvi kellot muistoksi vainajan. –

Sielukelloja soitetaan –

Nuori nukahti kuolemaan.

Multahan mustaan pääty ei ihmistie,

Auvohon taivaan kuolema sielun vie.

Lähde: Laulujuhla-albumi. 1900. Toimittanut Kaunokirjailijaliitto. Helsingin laulujuhlaan kesäkuun 18–20 p. 1900. Helsinki.