Sfinksi

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Oi öisen kadun hullu lohduttomuus,
oi kuilu kaamea, oi hauta musta,
kun verhoa ei päivän valhesomuus
sen järjetöntä, mykkää tuijotusta!
Yön autiuden graniittinen vanne,
kuin puserrat sa jähmettyvää päätä!
Oi elottomat lamput, katseellanne
te saatte mielen kylmemmäksi jäätä!
Oi öisen kadun ahdistava paine,
mi silmän hymyn, otsan rauhan murhaa!
Oi Kivi, hirmuinen ja vieras Aine,
sua vastaan hengen ponnistus on turhaa
Kun asein neroutensa ja työnsä
sun ihminen jo luuli voittaneensa,
sa sfinksinhymyin täytät hänen yönsä,
lyöt hänet maahan, mykkään pienuuteensa.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.