Seikkailija

Kirjoittanut Otto Erich Hartleben


Maa täss’ on. Pursi takaisin. He tietäkööt:
nyt valtakuntaani mä olen astunut
ja palaan ruhtinaana – tai en ensinkään.
Miks viipyvät he? Yksin minut jättäkööt,
on mulla kelpo miekka myötä, ratsu myös,
maan vieraan pojat pestaan joukkohoni nyt. –
Hyvästi – viekas meri jääköön selän taa –
jo eikö linnat tuolla siinnä silmihin
ja muurit, pystytetyt turvaks raukkojen,
jo etkö silmä, vihollistas kaukaa nää!
Mä ratsastan ja kavioihin kalahtaa
pääkallot, lahot luut – ne pelätiksi kai
on siroitellut polulleni sallimus?
Ne murskaa, päistärikkö, yli niiden käy:
he ovat heikot olleet – siksi kaatuneet!


Lähde: Kailas, Uuno 1924: Kaunis Saksa: sarja saksalaista lyriikkaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.