Savonmaa

Savonmaa. A. Fryxell’in mukaan. Kirjoittanut Anders Fryxell

Teksti on mukaelma Fryxellin laulusta Ack Värmeland, du sköna.

Ah, Savonmaa, sä kaunis, sä rakas isän maa,

Sä suloisin maista koko Suomen!

Jaa, vaikka minuu vietäsin viel’ mihin Kaanahaa,

Niin Savoon mä palaudun kuiten.

Jaa, siellä tahdon elää, ja siellä kuolen ain!

Jos kerran sieppasenkin ja Savon neidon nain,

Niin sitä tiedän ett’en tarvii surra.

Jaa, Veikkonen, kuin kerran sä naida miettinet,

Niin aja vaan suorasteen Savoon!

Sill’ tyttöjä siell’ löytyy, vaikk’ mitä vaatinet,

Ja ne kuin ovat kauniita oikeen!

Mut sieltä ken vaan kosioi, se olkoon iloinen,

Sill’ Savon neidot sanoo: ”ei tulkoa suruinen,

Jos tulet, niin menköön hän matkaan.”

Ja Savon poika sitten, kas hänen jaloutta,

Se pelosta ei tiedä ei niin mitään,

Kuin Keisari niin käskee, niin siin’ ei mutkita,

Vaan mennään, vaikk’ sotaan ja tuleen.

Jaa, olkoon viholliset vaikk’ kuinka voimissaan,

Hän niit’ ei pelkää, niitä ei rupee lukemaan,

Hän kunnialla kaatuu eli kaataa.

Ja mikäs Savon pojalla sitt’ olis tapella,

Ja vuodattaa vaikk’ verensä kaikki?

Kodissa äiti istuu ja jaksaa rukoilla,

Sen tekee myös morsian, Maikki;

Tuo Savon neito nuori ja sinisilmäinen!

So’an vaivoista hän toivoo tuon Maikin palkaksen,

Ja minkä vihollinen sitten voisi?

Lähde: Ilmarinen 9.4.1869.