Sankari (Mäkinen)
Sankari. (Raittiustyön satavuotis-juhlana 1885). Kirjoittanut Antti Mäkinen |
- Kau’an ryhmää Laokonin,
- Kärsimistä katkeraa –
- Myrkkyhammas käärmehissä
- Lapsinensa surman saa –
- Ihmetellen urhot itki,
- Hellät naiset kasteli
- Kyyneltulvin, lapsukaiset
- Vaikeroiden katseli.
- Äiti lasta rintoihinsa
- Tajutonta painaltaa,
- Kuni katsois armahansa
- Tuskallista kuolemaa,
- Käärme kuni väijyksissä
- Salaa lasta vainoais;
- Äiti huokaa rauhatonna,
- Vavahdellen rientää pois.
- Kovan kovaan kohtaloonsa
- Sortuu urho lapsineen:
- Apua ei mailma kaikki
- Hälle valituksineen.
- Tuhat vuotta tuskiansa
- Kärsinyt, hän vieläkin
- Kärsii yhtä kipeästi,
- Hellin ihmistuntehin.
- Mutta kerran hellämieli
- Sankari sen nähdä saa:
- Ja hän päättää käärmehistä
- Sukukunnan kirvoittaa!
- Häll’ on loitsut vallassansa,
- Joilla myrkkyrenkahat
- Aukoo toisen toisestansa,
- Kivut häätää kauheat.
- Syvät synnyt kuultuansa,
- Maininnaiset Manalan,
- Käärme kirpoo uhristansa,
- Myrkky-virran palavan
- Syöksee kohti auttajata,
- Hänet uhkaa upottaa:
- Mutta tyynnä, voitollisna
- Tämä työtään kiiruhtaa.
- Sata vuott’ on sankarimme
- Kirvoitellut kirotun
- Käärmehen jo käärehiä:
- Suur’ on ilo autetun!
- Lapset laulaa kiitostansa
- Ympärillä auttajan,
- Toiset isää irroittavat
- Kera viisaan voittajan.
- Tuhat kertaa tuhat määrin
- Vapaana jo lapset käy,
- Mutt’ei vielä kirotuista
- Kahlehista päätä näy.
- Mutta voitonkatsannolla
- Rohkeasti toimessaan
- Sankari on lasten kanssa;
- Kerran voitost’ iloitaan!
Lähde: Mäkinen, A. 1912: Runoelmia. Helsinki.