Sanat

Sanat. Kirjoittanut Katri Vala

Tukehdun virtaan, joka on minussa.

Siellä on monia sanoja, huutoja, sopertelua,

mutta ne kaikki tekevät minut surulliseksi,

ei ole sanoja, joista uneksin.

Kevät seisoi valkean puun alla,

kevät ampui kultaisen nuolen taivaan lakeen.

Juoksin hennonvihreään metsään.

»Oi värisevä nuoli taivaankannessa,

sinussa on sanani!» huusin.

Hiljaista, tukehdun virtaan.

Silloin näen ruohon ja puut:

niillä ei ole sanoja,

mutta ne ovat loistava sotajoukko,

niiden äänettömyys on väkevämpi kaikkia sanoja.

Lähde: Vala, Katri 1930: Maan laiturilla: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.