Samum

Samum. Kirjoittanut Katri Vala

Heräsin askeliin.

Joku seisoi ovellani

ääneti katsellen minua.

Näin vain mustien silmien huumaavan tulen.

Täynnä ihanaa kauhua

tahdoin paeta, tahdoin syöksyä pimeään,

ennenkuin koko olemukseni

oli palanut tuhkaksi.

Silloin hän puhui,

ja minä kumarruin hänen sanojensa alle,

kätkin pääni, taivuin kuin puu,

kun kuuma samum käy ylitse.

»Näin sinut erämaahan lähtiessäni.

Siitä saakka on sydämeni ollut kuin janoinen eläin.

Sinä olit ainoa lähde,

sinä olit tuoksuva virta.

Koko erämaa lauloi sinusta.»

Huusiko, joku aavikolla riemusta tukehtuvana?

Lähde: Vala, Katri 1925: Sininen ovi: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.