Salotiellä

Salotiellä. Kirjoittanut Immi Hellén

Kuljin tuolla saloteitä,

kuulin metsän säveleitä,

lintuin ääntä kuuntelin.

Lehto lauloi, kuuset kuiski,

harjanteilla hongat huiski,

niin mä niiltä kyselin:

Miksi, salot, soittelette,

puut ja pensaat riemuinnette?

Ja se metsä vastas vaan:

– Etkö nähnyt pientä lasta?

Kulkihan se tästä vasta

kevään ruusut poskillaan.

Loitompana kankahalla

läikkyi lähde koivun alla,

reunaan istumaan sen jäin.

– Salon lähde, mulle virkas,

noin miks on sun kaivos kirkas?

Ja se lähde vastas näin:

– Lapsi tästä äsken lähti,

ihana kuin aamuntähti,

sitä kuvastaa ma sain.

Ja sen silmän kirkkautta,

ja sen otsan puhtautta

kenties päilyy pinnallain.

1898.

Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.