Salon kauppala

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,

millä ehdoilla kauppaa ja hantvärkkejä saadaan Salon kauppalassa harjoittaa.

Annettu Helsingissä, 24 päiv. Lokakuuta 1860.

[Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 23/1860 sivut 4-5.]

(Ylösluettava Saarnastuolista).

Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi: Sen ohessa, että, Suomeen asetetun Senaattimme siitä tehdyn alamaisen esityksen johdosta, Armossa hyväksi olemme nähneet selittää, että Elokuun 26 (Syyskuun 7) päivänä 1856 annetun ja kaupungin perustamista Salon-sillan luokse Uskelan pitäjässä koskevan Armollisen määräyksemme toimeen paneminen vastaiseksi saa jäädä sillensä, olemme Me, tavara-liikkeen edistämiseksi samassa paikkakunnassa, sen sijaan Armossa myönnyttäneet:

1:ksi että, sen kauppaliikkeen lisäksi, joka Maaliskuun 2 päivänä 1853 annetun Armollisen määräyksen mukaan jo saapi tapahtua niin kutsutussa Salon kauppalassa, jonka asema on edellä mainitun sillan luona Joensuun (Åminnen) seterikartanon tiluksilla, usiammat semmoiset hyvämaineiset henget, jotka todistuksilla saattavat näyttää taitavansa tyydyttävästi kirjoittaa, lukua laskea ja kauppias-kirjoja hoitaa, sekä vastamainitun kartanon haltialta ovat itsellensä kauppalassa hankkineet tontti-paikan arennille, siellä saavat kauppaa tehdä, jos vaan kauppalan kassaan maksavat läänin Kuvernöörin määrättävänä olevan vuotuisen ulosteon; ollen heillä myöskin oikeus ostaa paikkakunnan tuotteita ja avonaisessa puodissa kaupaksi pitää kotomaisia ja omassa maassa ostamiansa ulkomaan tavaroita;

2:ksi että kaikilla niillä hantvärkkäreillä, käsikeinoilioilla, vapriikin-isännillä ja taide-miehillä, jotka mainitun kartanon omistajan luvalla asettautuvat kauppalaan, pitää oleman valta, nyt voimassa olevain ammatti-asetusten estämättä, joko avuksensa otetuilla palkkalaisilla taikka niitä paitsi elinkeinojansa harjoittaa, kauppalalle maksettavata niin suurta elatuskeinoilia-veroa vastaan, kuin Kuvernööri elatuskeinon ja liikkeen suuruuden mukaan määrää; sekä

3:ksi että maakunnan asukkaat saavat kauppalassa myödä ja kaupaksi tarjota kaikkia semmoisia tavaroita, joilla asetusten mukaan maalla saadaan kauppaa käydä.

Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 24 päiv. Lokakuuta 1860.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen Mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:

C. CRONSTEDT.

FAB. LANGENSKIÖLD.

A. L. BORN.

ROBERT TRAPP.

B. FEDERLEY.

M. W. NORDENHEIM.

V. FURUHJELM.

F. EDELHEIM.

Carl Björkman.

Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus

Salon sillan luona Uskelan pitäjässä olevan Salon kauppalan muodostamisesta omalla alueella varustetuksi kauppalaksi.

Annettu Helsingissä, 20 p:nä Kesäkuuta 1887.

[Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 9/1887 sivut 4-7.]

(Julkiluettava Saarnastuolista).

Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m. y. m. y. m. Teemme tiettäväksi: Sittekun Salon sillan luona Uskelan pitäjässä jo aikoja sitte on ollut jokseenkin suuri paikkakunnan maantavarain liike ja tämä seikka on tuottanut sille paikalle "Salon kauppalan" nimenkin, sekä sittemmin, Maaliskuun 2 p:nä 1853 annetussa armollisessa määräyksessä ja Lokakuun 24 p:nä 1860 annetussa armollisessa julistuksessa on myönnetty oikeus, erityisiä sen ohessa säädettyjä ehtoja noudattaen, mainitussa paikassa harjoittaa kauppaa ja muita elinkeinoja laajemmassa määrässä kuin siihen aikaan yleensä saattoi maaseuduilla tapahtua, on Meidän mietittäväksemme tullut se seikka, että mainitun kauppalan edistystä ja sen elinkeino-toiminnan kehitystä olennaisesti ehkäisee se, että kauppala, joka sijaitsee Joensuun säteritilasta Halikon pitäjässä sekä useista muista, viimeksi mainitussa ja Uskelan pitäjässä olevista tiloista yhdistetyn Joensuun fideikomissitilan maalla, siten on oman maa-alustan puutteessa, jonka vuoksi, paitsi muita tästä asianlaidasta kauppalalle johtuvia haittoja, tonttipaikkaa ei voi sinne asumaan asettumista varten saada omistusoikeudella hallittavaksi, vaan ainoastaan tilan haltijan kanssa tehtävän sopimuksen nojalla määräaikana arentia vastaan nautittavaksi; ja olemme Me sentähden, Meidän Suomen Senaattimme Talous-osaston alamaisen esityksen johdosta ja myöskin maan Kenraalikuvernöörin kehotuksesta, nähneet hyväksi armossa määrätä että ennen mainittu Salon kauppala on, yhä edelleen "Salo"-nimisenä, muodostettava omalla alueella varustetuksi kauppalaksi, sekä että sitä tarkotusta varten yhteensä 129,63 tynnyrinalan laajuinen tilusalue, joka on otettu erääsen maanmittauksen Ylihallituksessa Maaliskuussa vuonna 1886 tehtyyn, aikaisemmin piirustettujen tiluskarttain kopiaan sekä myöskin merkitty erääseen, mainittuun kopiaan kuuluvaan selitykseen, on, 12 p:nä Joulukuuta 1864 annetun armollisen pakkoluovutusasetuksen mukaisesti, osaksi pääasiallisesti erityisistä Joensuun tilaan kuuluvista tiloista, osaksi Alhaisten yksinäisesta talosta Uskelan pitäjässä Kruunulle pakkolunastettava, jonka perästä mainittu alue tulee Salon kauppalaan luettavaksi ja kauppalan omana sille omistettavaksi, johon nähden seuravia ehtoja ja määräyksiä on noudatettava, nimittäin:

1:ksi) että kauppala lainkäyttämisen puolesta tulee paikkakunnan Kihlakunnanoikeuden sekä hallinnon puolesta Turun ja Porin läänin Kuvernöörin ja Halikon kihlakunnan Kruununvoudin alaiseksi;

2:ksi) että kauppala, jonka tulevaan alueeseen kuuluu osia sekä Halikon että Uskelan pitäjästä ynnä Halikon ja Uskelan kahdesta eri kirkkoherrakunnasta kuin myöskin niistä molemmista Halikon kihlakunnan Nimismiehen-piireistä, joihin mainitut pitäjät kuuluvat, on kokonansa, laskien siitä ajasta, jolloin kauppala on saanut haltuunsa puheenalaisen alueen, sekä luettava samaan nimismiehen-piiriin kuin Uskelan pitäjä, että myöskin, kunnes kauppala voipi tulla julistetuksi omaksi kunnaksi, oleva yhtenä kuntana viimeksi mainitun pitäjän kanssa; jota vastoin kauppalanalueen nykyinen jako Halikon ja Uskelan kirkkoherrakuntain kesken pysyköön muuttumattomana, kunnes tämän seikan järjestely voipi tapahtua;

3:ksi) että kauppaa ja muita elinkeinoja saatakoon laissa määrätyssä järjestyksessä kauppalassa harjoittaa, sekä että, sittekun kauppalaa varten on tehty tarpeellinen rakennussuunnitelma ja Senaatin Talous-osasto sen vahvistanut, huoneiden rakentamista varten jaetut tontit ovat, mikäli 4:nen kohdan mukaan voipi tapahtua, luovutettavat täyden omistusoikeuden nojassa rakennuksilla varustettaviksi Kruunulle maksettavaa ostohintaa vastaan, jonka suuruus on Senaatin määrättävä, sekä niillä ehdoilla muuten, jotka Senaatti voipi säätää;

4:ksi) että jokainen, jolla siihen aikaan kuin pakkoluovutus tapahtuu, Joensuun tilan haltijan kanssa tehdyn sopimuksen pohjalla, pakkoluovutettavalla alueella on arennilla tonttipaikka siihen rakennettuine, tilan haltijalle kuulumattomine rakennuksineen, olkoon, ellei sopimusta tontin arentimiehelle myymisestä alaltaan niin muutettuna, kuin rakennussuunnitelma saattaa vaatia, voipi hänen ja Kruunun välillä tehdä, tahi jos jokin este myymistä vastaan muuten on olemmassa, oikeutettu, rakennuksiin olevaa omistusoikeutta häiritsemättä, niin kauan kuin arentisopimus on laillisesti voimassa, pitämään tonttia hallussaan sitä vastaan, että Kruunulle suorittaa saman arentimaksun kuin maanomistaja olisi ollut oikeutettu siitä saamaan; ja tulee Senaatin muutoin, jos se, jonka arentioikeus on loppunut, haluaa edelleen pitää tonttia hallussaan, asianhaarain mukaan antaa siihen lupa joksikin määrätyksi, soveliaaksi ajaksi;

5:ksi) että kauppala oikeutetaan kantamaan sekä tonttiveroa että myöskin maksuja kauppalaan poikkeavista aluksista, markkinaveroa ynnä muita sellaisia maksuja, joita liike tahi sikäläiset olot muuten vaativat, kaikki niiden eri taksain ja määräysten mukaan, jotka siitä tulevat asianomaisessa järjestyksessä annettaviksi ja voimaan astuviksi; sekä

6:ksi) että kauppalaa varten on perustettava omituinen hallitus, johon kuuluu järjestymies puheenjohtajana ja tarpeellinen määrä jäseniä, sekä että Senaatin Talous-osaston tulee tarpeen ja asianhaarain mukaan antaa tarkempi määräys mainitun hallituksen asettamisesta ja toiminnasta ynnä ohjeita siihen nähden, mikä muuten on yhteydessä kauppalan järjestämisen ja hallinnon kanssa.

Muuten ja Joensuun tilaan yhdistettyyn fideikomissi-oikeuteen katsoen, joka perustuu siitä Syyskuun 2 p:nä 1835 tehtyyn fideikomissisääntöön ja asiassa sittemmin syntyneeseen lisäkirjaan Lokakuun 19 p:ltä 1836, joihin molempiin välikirjoihin on armollisessa päätöksessä Joulukuun 31 p:nä 1836 annettu vahvistus, tahdomme Me täten julistaa että pakkoluovutusmaksu siitä tilusalueesta, joka mainitusta tilasta puheenalaisessa tapauksessa poiserotetaan, on, ollen luovutetun alan korvauksena, niin kauan kuin Joensuun fideikomissi-laitos on olemassa, myöskin pidettävä fideikomissioikeudella varustettuna, edellä mainituissa perustuskirjoissa olevain määräysten mukaan; ja jotta Joensuun tilan haltijoilla, yhdellä toisensa perästä, olisi täysi vakuus puheenalaisen korvauksen hävittämistä vastaan, olemme Me sen ohessa katsoneet tarpeelliseksi määrätä että valtiovaraston tulee ottaa vastatakseen puheena olevasta korvauksesta siten, että, sittekun se on sekä pääoman että jonkun haltijalle vuosittain maksettavan koron puolesta määrätty, pääoma joko pitää jäädä valtiovaraston haltuun, jossa tapauksessa vuotuinen korko on, laskien siitä päivästä, jolloin Kruunu on päässyt luovutetun hallintoon, joka kalenterivuoden alussa sen edelliselta vuodelta yleisistä varoista maksettava, tahi on sama pääoma käytettävä täysin kelvollisen maatiluksen ostamiseen korvaukseksi pakkoluovutetusta alueesta, joka maatilus yhdistetään fideikomissiin; josta Senaatin Talous-osaston tulee, fideikomissin haltijan erityisesti siitä tekemän hakemuksen johdosta, antaa lähempiä määräyksiä.

Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä 20 p:nä Kesäkuuta 1887.

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:

S. W. von TROIL.

W. ZILLIACUS.

K. F. IGNATIUS.

H. MOLANDER.

Z. YRJÖ-KOSKINEN.

A. W. Lindström.