Saimaan rannalla.

Kirjoittanut anonyymi
Oma sävel.


1. Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu
aina Saimaan rannalla;
ei ole ruuhta rannalla,
joka minun kultani kannattaa.
2. Ikävä on aika ja päivät on pitkät,
surutont’ en hetkeä muistakaan;
voi mikä lienee tullutkaan,
kun jo ei kultaani kuulukaan!
3. Toivon riemu ja autuuden aika
suruani harvoin lievittää;
rintani on kuin järven jää,
kukapa sen viimeinkin lämmittää?
4. Kotka se lenteli taivallan alla,
sorsa se souteli aalloilla;
kulta on Saimaan rannalla,
lähteä ei tohi tuulella.
5. Tuuli on tuima ja ankarat aallot,
ruuhet on rannalla pienoiset;
ruuhet on rannalla pienoiset,
kultani sormet on hienoiset.
6. Älä lähde kultani aaltojen valtaan!
Aallot ne pian sinun pettäisi.
Sitten ei suru mua heittäisi,
ennenkuin multakin peittäisi.

Suomal. kansanlaulu.


Lähde: Työväen laulukirja. 1917. Kahdeksas painos. Työväen Sanomalehti O.-Y., Helsinki.