Ruskoni

Ruskoni. Kirjoittanut Kaarlo Luoto

Ruskoni seisovi tallissaan,

karva sen kullalle kiiltää.

Laskenpa Ruskoni irti vaan,

juoksussa ilmoja viiltää.

Hopeat Ruskoni selkään saa,

lähdemme kylien teille.

Hummani harjapa liehuaa

tuodessa heiluja meille.

Tulisen ruskoni rekehen

kylien neitoset pyrkii.

Istutan kaunihit vierehen,

rumia mieleni hylkii.

Kylien pojatpa kiukkuilee

Rusko kun raitteja ravaa,

jälkehen silmänsä vilkuilee, –

kenenkä veräjän avaa.

Ruskoni juoksu on viriä,

kaikilta tytöiltä tietty;

monenpa anopin miniä

Ruskon on korjassa pietty.

Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.