Muutamat yhteiset Oijennus nuorat / joiden jälken Tuomarin itzens caiketi oijendaman pitä. Tuomarin pitä ensisti perän ajatteleman, että hän on Jumalan Käskynhaldia, ja että se wirca, jota hän edesseiso, on Jumalan, ja ei hänen omans, jonga tähden se tuomio cuin hän ulossano, on myös Jumalan, sillä että se ulossanotan ja langetetan Jumalan wirasa ja Jumalan puolesta, nijn että se on totisesti Jumalan tuomio, ja ei ihmisten. Ja sentähden macaa suuri woima sen päällä, että Tuomari wijsasti eteens catzo, ettei hän Jumalan puolesta tuomitze wäärää tuomiota, jolla hän tuomitze itzens ijancaickisehen cadotuxehen, sillä että hän wäärin käyttä Jumalan tuomion ja käskyn, wäkiwallaxi ja wäärydexi, cuin oikeudexi Jumalalda asetettu on. Mutta jos hänellä on tahto oikein tuomita, ja wisusti tutkistele, parhan ymmärryxens jälken, oikeudesta, ja ei cuitengan taida ymmärtämättömydens tähden löytä mikä oikeus on, ja langetta nijn wäärän tuomion, nijn on hänellä jonguncaldainen estelys, että hän on tullut wäärin tuomitzeman wastoin tahtoans ja tapaturmasta, ja ei aicomuxesta, ja jos rangaistus pitä sen päälle seuraman, nijn pitä sen oleman tapaturman sacon.
1. Cosca Tuomarilla on Jumalan käsky oikein tuomita, sentähden pitä hänen caikella woimallans ahkeroitzeman sijtä, että hän tietä mikä oikeus on. Sillä nijncuin se ei ole kelwollinen Saarnajaxi, joca ei <371> tiedä mitä Raamatusa seiso, ja mikä sen perustus ja ymmärrys on, nijn myös se ei kelpa Tuomarixi joca ei tiedä mitä laki sisällens pitä, ja mikä sen perustus ja ymmärrys on, ja cuinga ne käytettämän pitä. Sentähden owat ne waarasa ja tekewät julkisesti wäärin, jotca lähettäwät nijtä ulos Tuomarixi, joilla ei ymmärrystä ole. Sillä cuinga pidäis ne tuomitzeman oikein, jotca ei tiedä mikä oikeus on? Ja ne, jotca sencaldaisia ymmärtämättömiä Tuomareita uloslähettäwät, mahtaisit peljätä, että he totisesti tulewat osallisexi nijsä wäärisä tuomioisa, jotca langetetan. Ne owat myös itze waarasa, ja saattawat itzens onnettomuteen, jotca päällens ottawat Tuomarin wiran, ja ei cuitengan taida sitä edesseisoa.
2. Tuomarin pitä myös muistaman sitä, että nijncuin hän itze on Jumalan Käskynhaldia, nijn on myös Cansa jota hänen tuomitzeman pitä Jumalan, nijn että hänen Jumalan, ja ei oman käskyns jälken, pitä tuomitzeman Jumalan ja ei omaa Cansaans. Sen tähden pitä hänen nijn Jumalan Cansaa tuomitzeman, cuin hän tahto wastata hänen edesäns, jonga Cansa oma on.
3. Samalla muoto pitä hänen myös sen perän ajatteleman, että Tuomarin wirca on sen yhteisen Cansan parhaxi asetettu, ja ei Tuomarin omaxi hyödytyxexi, ja sentähden pitä hänen sen käyttämän yhteisen Cansan, ja ei omaxi hywäxens, ehkä se on itze hänelle myös hywäxi, cosca se oikein käytetän. Cuitengin pitä hänen wirallans etzimän yhteistä, ja ei omaa parastans. Sillä Tuomari on sen yhteisen Cansan tähden, ja ei se yhteinen Cansa Tuomarin tähden.
4. Ja sijtä cuin nyt sanottu on, taitan selkiästi hawaita, että ne waarasa owat Jumalan edesä, jotca wäändäwät caiken Lain sinnepäin, että he saisit suuria sackorahoja, sillä ei Laki ole annettu sackoin <372> tähden, waan oikeuden tähden, yhteiselle Cansalle hyödytyxexi ja hywäxi, ja ei sen laittomaxi weron-laskettamisexi, wahingoxi ja turmelluxexi. Ja ne Woudit ja Käskynhaldiat, jotca alati etziwät sen perän, että he cocoisit Herroillens suuria sackorahoja, owat Herran wahingolliset wiholliset. Sillä se cuin nijn wäärydellä cootan, poiswetä caiken sen, cuin Herra itze oikeudella cocoon pannut on. Ja sentähden ei ole Herralla ensingän nijn wahingollisia wihollisia, cuin sencaldaiset hänen omat Woudins owat: Sillä yxi wäärä penningi wetä pois myötäns kymmenen oikein saatua. Ja sen tähden ei taida jocu tehdä Herrallens suurembata wahingoo, cuin että hän salli wääriä sackorahoja tulla Herrans tawara-huoneseen, sillä caiken hurscan tawaran, cuin siellä on, wetä hän myötäns ulos, ja nijncuin tapa on sanoa: Ne pitä oleman wahwat lucut, jotca taitawat pidettää wäärän rahan, ja se cuin synnillä saadan, se murhella hucku. Syy sijhen on; että cosca Jumala, joca Tuomarin wiran on asettanut, näke sen nijn wäärin käytettäwän, että sillä etzitän omaa hyödytystä, jolla pidäis etzittämän yhteistä parasta, ja se käytetän wäkiwallan tekemiseen, jolla wäkiwalda estettämän pidäis, nijn anda hän sijhen tulla, että josta me luulemme meille hyödytyxen olewan, sijtä saamme suurimman wahingon, ja se on meidän ahneudem oikia palcka. Ja nijn ylösherättä Jumala meille tappeluxia ja sotia, eli muita wahingollisia culutuxia, joisa sekä oikein että wäärin saatu calu täyty hucattaa; ja tapahtu sijnä oikein, cosca me wäkiwalda harjoitamme nijden ylitze, joita meidän pidäis suojeleman, ja sillä cocoomme rahaa; nijn pitä nijden tuleman, jotca taas meitä wastan tekewät wäkiwaldaa; nijn että se wäkiwallalla ulospannan, cuin wäkiwallalla on sisälle pandu.
5. Joca tätä ei tahdo uscoa, hänen pitä sen coettelemisesta kyllä hawaitzeman. Jumala ei anna wäkiwalda olla rangaisemata, erinomattain cosca ne sitä harjoittawat, jotca heidän wircans puolesta sitä pois <373> poistaman pidäis. Sentähden mahta jocainen Herra wijsasti eteens catzoa, kenengä hän uloslähettä Käskynhaldiaxi eli Woudixi, ja mahta hän kyllä nijn sanoa hänelle: mene ja ole minulle waca ja uscollinen, ja älä anna jotacuta wäärää penningiä eli wäärää sackorahaa tulla minun käsijni, sillä sen canssa teet sinä minulle wahingota. Ja tämä olcon nyt sanottu nijstä, jotca Lakia wäändelewät saadaxensa sackorahoja, tehden sillä monelle köyhälle wäkiwaldaa ja wääryttä; Mutta laillisista ja oikeista sackorahoista ei ole tämä sanottu ja ymmärretty.
6. Tuomarin pitä tarcasti tietämän Lain, jonga jälken hänen tuomitzeman pitä; sillä Laki pitä oleman hänelle ojennuxexi.
7. Caicki Lait pitä sencaldaiset oleman, että ne sopiwat yhteisexi parhaxi; ja sentähden cosca Laki tule wahingollisexi, nijn ei se silloin enä ole Laki, waan wäärys, ja pitä poispandaman.
8. Yxi hywä toimellinen Tuomari on parembi cuin hywä Laki, sillä hän taita aina sowittaa Lain asianlaidan jälken. Cusa paha ja wäärä Tuomari on, siellä hywä Laki ei auta, sillä hän wäändä Lain, ja teke sen wääräxi oman mielensä jälken.
9. Se cuin ei ole oikeus ja cohtuus, se ei myös taida Laki olla; Sen cohtuuden tähden cuin Lailla myötä on, tutan hän hywäxi.
10. Caicki Laki pitä toimella käytettämän, sillä corkein oikeus, on suurin wäärys, ja pitä armon oikeuden canssa yhdistetyn oleman.
11. Ei Laki caickia sitä hywäxi lue, jota ei hän rangaise: sillä caicki pahat tegot ei taita Lakikirjasa ylösluettaa.
12. Tuomari ottacon waarin caikesa Laisa, mikä hänen aiwoituxens oli, cuin Laki asetti; muutoin se wäärin käytetän ja wäätän toisaalle, cuin hänen mielens oli, joca Lain teki.
13. Yhteisen Cansan hyödytys on caickein paras Laki; ja sentähden mahta se cuin löyty yhteiselle Cansalle <374> hyödytyxexi olewan, Lain werosta pidettämän, ehkä kirjoitettu Laki sanan jälken cuuluis toisin soiwan.
14. Maan tapa, cosca se ei ole cohtuutta wastan, pitä Laixi luettaman, jonga jälken mahta tuomittaa.
15. Paha tapa ei pidä ketän auttaman, se on: Ei taida kengän auttaa asiatans sillä, että hän sano monen nijn tekewän cuin hän tehnyt on, cosca se löytän Lakia wastan olewan, cuin hän tehnyt on.
16. Yhteiset Sananlascut pidetän usiasti Lain werosta, jotca myös owat Lait; sencaldaiset cuin nämät seurawaiset:
1. Joca mene tacauxeen, hän mene myös maxoon.
2. Häristys on sacotoin, cuitengin ei joca paicasa.
3. Wihamiehen ei pidä todistaman.
4. Wälipuhe särke Lain.
5. Wäärä saama, saamatoin.
6. Pahaa ei pidä puolda pahemmalla parattaman.
7. Ei mahda kengän Tuomari olla omasa asiasansa.
8. Yhden puhen jälken ei pidä ketän tuomittaman.
9. Cunniattoman miehen ei pidä todistaman.
10. Joca ensisti lyö, hän ricko.
11. Tahto ja wäkiwalda, ei ole Maan Oikeus.
12. Ei se caicki tosi ole, cuin on toden muotoinen.
13. Jocainen pitä ystäwäns puolda.
14. Jota jocu kernasti suo, sen canssa hän kernasti todista ja pitä.
15. Lailla ja ei lyömällä oldaman pitä.
16. Jolla ei calua ole, palkitcon sacon ruumillansa.
17. Tunnustettu asia on nijn hywä cuin todistettu.
18. Tehty työ ei tule tekemättömäxi.
19. Jolla jocu ricko, sillä hän myös parandacon.
20. Tundematoin mies ei ole uscottawa.
21. Joca wapaudensa wäärin käyttä, on mahdollinen sen cadottaman Ja monda muuta sencaldaista julkista ja yhteistä Sananlascua on tawallinen Lakina pidettää, nijn että nijden jälken mahta tuomittaa. Sillä sencaldaiset yhteiset <375> Sananlascut owat nijncuin muut ojennus nuorat, ja perustus, joista Laki on coottu, jotca Tuomarin tietämän pitä.
17. Mitä Cuningas cohtuudella tahto, pitä Lakina pidettämän, ja se johon yhteinen Cansa suostu.
18. Se teke Lakia wastan, joca teke wastoin Lain ymmärrystä, ehkä hän näkyis tekewän nijncuin sanat Laisa cuuluwat, ja se tapahtu usein täällä Ruotzin Waldacunnasa, josa Laki wäätän sackorahain perän, ei ottain waarin sen aiwoituxesta joca Lain tehnyt on; ja wäkiwalda nijn myös cateus teke täsä paljon.
19. Caicki Laki on asetettu oikeuden ja cohtuuden tähden, ja ei sackorahan tähden. Sillä sackoraha on rangaistus, joca nijden ylitze käy, jotca Lain rickowat; Mutta Laki tahdois ennen olla rickomata cuin ricottuna, ja sois ennen ettei yhtän sackoraha tarwitais.
20. Jonga päälle ei ole kirjoitettua Lakia, sijnä pitä cohtullinen maan tapa Lakina pidettämän, ja sen jälken tuomittaman.
21. Yhdencaldainen ricos, waati yhdencaldaista rangaistusta, ja sentähden ei pidä catzottaman jongun köyhyden eli rickauden päälle, mutta nijn yhtä cuin toista rangaistaman, jos ricoxet owat yhtäläiset.
22. Tuomarin pitä siwiästi puhuman nijden canssa jotca tulewat Oikeuden eteen, muutoin hänestä on epäluullo, ettei hän ole oikein tuomitzewa; ja sen luulon saapi se hänestä jota pahoin puhutellan. Sillä ettei cucan tule Tuomarin eteen sitä wastan, että hän tulis siellä torutuxi eli pahoin puhutelluxi, waan etzimään oikeuttans. Mutta jos asia nijnpäin lange, että jombicumbi rijtaweljistä pitä nuhdeldaman sanoilla, nijn pitä se sitten tapahtuman, cosca asia on tutkittu, ja tuomio julistettu; ja ei ennen.
23. Cosca Tuomari Oikeudesa istu, nijn ei pidä hänen cummangan puolen päälle wihastuman, sillä <376> wiha estä hänen, ettei hän taida maltaa mikä oikeus asiasa on.
24. Tuomarin ei pidä oleman picaisen tuomitzemaan, ennen cuin hän asian hywin tutkinut on; sillä picainen Tuomio on harwoin hywä ja oikia.
25. Ei mikän ole Tuomarille nijn suuresti tarpellinen, cuin toimellisus, että hän tietä cosca hänen pitä oleman angaran, ja cosca hänen tule olla lembiän Laisa, sillä caicki rangaistus pitä oleman parannuxexi, ja jos mahdollinen on sencaldainen, ettei se estä händä, jota rangaistan, parandamasta itziäns. Nijncuin tapahtu nijden canssa, jotca warastanet owat, He asetetan caakin eteen, corwat leicatan, ja he ajetan ulos kylästä; Jos sencaldaiset ihmiset carcaisit pois wieraille maille, cusa ei cucan heitä tunne, ja tahtoisit sitten itzens parata, ja sijwollista elämäkerta wiettä; nijn heitä ei coscan uscotais, ja on nijn muodon se rangaistus hänelle cuin rangaistu on esteexi, ja sen cautta hän lange epäillyxeen, ja tule pahemmaxi cuin ennen: ja olis sentähden parembi ollut, että hän cohta olis cadottanut hengens. Nijn tapahtu myös huorain canssa, jotca caakille asetetan, ja ajetan ulos kylästä, että jos he ennen owat huorin tehnet yhden eli cahden canssa, tulewat he sitten joca miehen aljuxi, cuin ei ole parannuxexi, waan annetan sencaldaisten rangaistusten cautta tila pahemmaxi tulla, cuin ennen oldu on. Sentähden pitä Tuomarin sencaldaisisa asioisa oleman toimellisen, ettei yhtä pahaa otetais, ja tehdäis puolda pahemmaxi; Sillä Laki waati aina parannusta, ja parannuxexi pitä se käytettämän.
26. Tuomarin ei pidä oleman picaisen nijn tuomitzemaan, että jongun cunnia ja hywä sanoma tule turmelluxi, ja sentähden tekewät ne sangen toimettomasti, ja wielä päälisexi suuren wääryden, jotca saattawat jongun cunniallisen ja mainiottoman miehen eli waimon, joista hywä puhe on, julkiseen pahaan huutoon ja mainioon, ja waatiwat hänen itzens puhdistaman <377> laillisella walalla, että he sen cautta saisit sackorahaa, ehkä heillä ei yhtän syytä sijhen ole, josta he heitä soimawat. Sencaldaiset Tuomarit tekewät wastoin heidän wircans, ja mitä heille käsketty on. Sillä Tuomarin wirca on sencaldainen, että hänen aina pitä oleman nopiambi auttamaan cuin sortamaan, suojeleman toisen cunniata ja hywä sanomata, ja ei turmeleman; Jollei asia ole nijn julkisexi tullut perustusten ja todistusten cautta, ettei jocu suojellus auttaa taida. Ja sentähden on se yxi kirottu asia, jonga Jumala on suuresti rangaisewa, cosca nijn etzitän sackorahoja, että cunniallisen ihmisen hywä sanoma, arwo ja cunnia sen cautta tule turmelluxi. Ja taincaldaista Ruotzin Laki ei hywäxi lue, joca ei salli, että picaisesti uscotan sitä, cuin coske jongun arwoon, cunniaan ja hengeen, jollei cuuden miehen todistusta sijhen ole. Josta selkiästi hawaitan, ettei Laki tahdo, että jocaista löyhää sanomata cuin ylösnostetan, pitä uscottaman; sentähden lyckä se asian nijn monen todistajain päälle.
27. Se on julkinen wäärys, ja taita paljon pahaa matcan saattaa, cosca Tuomari yhden löyhän puhen eli huudon tähden, taita saatta eli waatia joitacuita walalla itziäns puhdistamaan, jos ei sijhen muuta aihetta ole: Sillä jongun wihamies taita pian saatta lijckellä pahan sanoman toisen päälle, wihan ja wainon tähden. Nähdän myös julkisesti ja silmäin edesä, cuinga usein monda wäärää sanoma tule lijckellä ja käypi lawialda; Jos ne cohta walalle waaditaisin, jotca sencaldaiseen sanomaan tulewat, nijn tapahduis heille suuri wäärys: Pikemmin pidäis sitä nuhdeldaman, joca sen sanoman nostanut on, että hän sen todexi täyttäis.
28. Tuomarin ei pidä kewiästi laskeman ketän laillisesti itziäns puhdistaman, jos ei packia ole, waan pikemmin etzimän muita wälicappaleita sowittaxens heitä, joiden wälillä rijta on: Sillä se on peljättäwä, <378> että cusa usein wannotan, siellä myös usein wääriä waloja tehdän, jota Tuomarin pitä estämän, erinomaisesti täsä Ruotzin Waldacunnasa, cusa sangen nopsat ollan wannomaan.
29. Jos päällecandajan puolella ei ole yhtän perustusta, eli todistusta, eli myös aihetta hänen candeens, sijnä on wastajan kieldo nijn hywä cuin päällecandajan päättäminen, ja ei pidä walalle waadittaman. Mutta cosca päällecandajan myötä on jocu perustus, todistus, eli aihe, eli myös yxi todistaja, silloin on hänen päättämisens parembi cuin wastajan kieldo, ja silloin saapi hän hänen walalle. Jos ei nijn ole, tapahtu wastajalle wäärys, jos hän waaditan walalle, sillä hänen ei tule cohta walalla itzens puhdistaa, waicka hänelle jotacuta soimatan, jollei päällecandajalla ole puolda todistusta, jonga cautta hän saapi hänen walalle. Mutta cosca päällecandajalla on täysi todistus ja perustus sijhen, cuin hän wastaialle soima; nijn ei tule hän walalle. Sillä ilmeisiä perustuxia ja todistuxia wastan, ei ketän pidä päästettämän walalle, waan tuomittaman syypääxi. Mutta sijtä, cuin hänelle soimatan puolilla todistuxilla, taita hän walalla itzens puhdistaa.
30. Cosca päällecandajalla ei ole muuta perustusta hänen caipauxeens, cuin että hän tahto wahwistaa walallans, hänellä oikeus olewan, sencaldaisen walan canssa ei saa hän wastajata, puhdistaman itziäns walalla: Sillä wala ei pidä käymän walaa wastan, ei myös walan ( nijncuin sijtä nyt puhutan ) oleman päällecandajan puolelda, waan sen puolelda joca wastaja on. Walan canssa pitä wastattaman, ja ei päällecannettaman; ja ei cucan mahda rahaa tygöns wannoa.
31. Jos jocu tawoitetan nijsä julmisa pahategoisa, eli muusa rascasa asiasa, joca käy hengen, eli arwon ja cunnian päälle, ja ei ole sencaldaista perustusta, että hän taitan sidottaa asiahan, eikä myös itze <379> woi walalla itziäns puhdistaa, silloin sano Lakikirja, että se tule cahdentoistakymmenen laudasa istuwain miesten ala, jos he hänen wapaaxi sanowat, olcon wapa, jos he hänen langettawat, olcon langetettu. Mutta wälistä on asia nijn pimiä, että Laudasa istuwat sanowat ei taitawans händä wapaaxi sanoa eikä langettaa, että asia nijn muodon ei ole selkiämbi, cuin ennengän. Waan ei ole se oikein sanottu, sillä jos ei he taida händä langettaa, nijn on hän kyllä wapaxi sanottu, ja pitä päästettämän, sillä se joca ei taida sidottaa asiahan, hänen pitä wapana oleman. Ja mikä oikeus se olis, että sitä kidutetais ja waiwatais, jonga päälle asiata ei täyttää taita. Nijn pitä myös aina oldaman nopiambi auttaman cuin sortaman. Caikesa Oikeudenkäymisesä pitä sijs sen yhteisnä ojennusnuorana pidettämän: että jos asiat nijn pimiät owat, ettei totuutta ylösongiteldaa taita, nijn pitä se päästettämän jonga päälle cannettu on, ehkä hän wiallinen olis. Sillä se on parembi päästää sitä, joca wiallinen on, cuin kidutta ja waiwata sitä, joca wiatoin on. Tuomarin ei pidä ketän waiwaman, jos ei hänellä ole julkisia perustuxia ja todistuxia edesäns: Jos hän sen ylitzen teke, nijn se on wäkiwalda ja wäärys; joca ei ole hänelle menestywä.
32. Cosca meidän wäki täällä Ruotzin Waldacunnasa, on sangen nopsa waloja tekemän, nijn olis cohtullinen, että Tuomari kysyis nijldä walamiehildä jotca toista puhdistaman pitä, mingä perustuxen päällä he taitawat wannoa toisen canssa? ja joco he itze owat läsnä ollet ja tietäwät hänen wiattomaxi, eli jos heillä muuta aihetta sijhen on, jonga päälle he wannoa taitawat, ja ei pidä Tuomarin millän muoto oleman picaisen salliman jongun tulla edes wannoman, jos ei hän ensisti ole tutkinut, jos hän on se mies, joca walalle mahta päästettää.
33. Jos wastajalla owat päättäwäiset todistuxet eli todistajat hänen puolestans, joilla hän taita maahan <380> caataa päällecandajan caipauxen, nijn on wäärin, että wielä hänen eteens pannan puhdistus wala. Sillä hänen pitä todistajat ja todistuxens nautitzeman hywäxens, jos ne perustetut owat, ja Tuomari ne taita hywäxi löytä. Mutta cusa perustuxet ei ole täydelliset, nijn waaditan hän walalle: Ellei jocu taida edeswastata itzens perustusten ja todistusten canssa, nijn pitä hänen edeswastaman itzens laillisella walalla.
34. Jotca puhdistus walan toisen edestä tekewät; heidän tapansa on tällä, eli muulla sencaldaisella tawalla wannoa: Nijn totta minua Jumala auttacon, cuin hänen walans on oikia ja ei wäärä. Sencaldainen on yxi waarallinen wala, ellei jocu ennen sitä paremmin tiedä asiata: Ja on peljättäwä, että monda wäärää walaa tapahtu, joilla Jumala sangen wihoitetan, jota Tuomarin pitä estämän. Jonga tähden puhdistus walamiehet pidäis tällä eli muulla sencaldaisella tawalla wannoman: Nijn totta minua Jumala auttacon, että nijstä perustuxista ja aiheista, cuin minä tiedän näisä asioisa, ja sijtä canssakäymisestä cuin minulla on ollut tämän ihmisen canssa, uscon minä että hänen walans on oikia ja ei wäärä. Ja nijn taidais puhdistus walamiehet wannoa oikein ja ei wäärin, ehkä hän jonga päälle cannettu on, itze wäärin wannonut olis; ja nijn on parembi että Jumalan wihoitus tulis wähemmäxi, sijnä että yxi on wäärin wannonut, cuin että nijn usiat wäärin wannoisit. Cosca nyt cuusi, eli caxitoistakymmendä, usiammat eli harwemmat hywät ja uscotut miehet, owat wannonet, että he uscowat hänen, jota soimatan, olewan wiattoman, nijn pitä Tuomarin sencaldaisten hywäin miesten uscon jälken tuomitzeman hänen wapaaxi; ja nijn rippu tuomio hänen oman walans päällä, joca puhdistus walan teke, ja heidän uscons päällä jotca hänen canssans wannowat; Ja se pitä oleman Tuomarille täysi syy ja perustus tuomita händä wapaaxi. Ja cosca tancaldainen wala wääräxi täytetän, nijn ei kengän tule walapattoisexi, <381> waan ainoastans se joca asiahan wicapää oli, jos ei sitä taita täytettä, että jocu canssawalamiehistä on ynnä hänen canssans tietänyt, että hän wicapää oli, silloin owat he, (jos nijn löytän) walapattoiset, ja pitä rangaistuxi tuleman.
35. Caicki tuomiot pitä kijnnitettämän ilmeisillä perustuxilla ja todistuxilla; sillä Tuomarin ei pidä tuomitzeman muutoin cuin perustusten ja todistusten jälken. Cosca päällecandaja ei taida täyttä, nijn on wastaja wapa; sillä päällecandajalla pitä oleman perustuxet ja todistuxet hänen candens siwusa. Töistä ei pidä aina tuomittaman, nijncuin ne tehdyt ja tapahtunet owat, waan pitä perän catzottaman, misä aiwoituxesa ja ajatuxesa ne tehdyt owat. Työstä pitä tuomittaman hänen ajatuxens jälken, cuin sen tehnyt on, jos se on tapahtunut wapaalla ehdolla, taicka ei. Ja sentähden ei aina taita sitä warcauteen sidottaa, joca toiselda jotakin salaisesti poisotta, sillä se taita tapahtua, että jocu on ottanut epähuomiosta, ja luullut sen olewan omans, ja muuta sencaldaista; eli cosca jocu warasta elkiwallaisudesta, ja toinen totisen köyhyden tähden. Ei saada kenengän päälle warcauden asiaa; jollei hän tietens ja tahdollans salaisesti ole toiselda hänen omaans ottanut. Nijn myös on se caikisa muisa asioisa, että enämmin pitä catzottaman aicomuxen ja mielen cuin itze työn päälle.
36. Että usiasti tapahtu täällä Ruotzin Waldacunnasa, cosca caxi rijtelewät ja toruwat keskenäns, nijn yxi cutzu toista warcaxi, eli muuxi sencaldaisexi, ja se joca nijn cutzutuxi tule, haasta hänen Käräjään eli Oikeuteen, ja sano että hän on soimannut hänen warcaxi eli muuxi sencaldaisexi, ja tahto hänen wahingoon, että hän seisois saman oikeuden, eli tulis cunniattomaxi: Silloin pitä Tuomarin toimellisen oleman, ja tekemän eroituxen paljan härjoussanan ja täyden soimun wälillä; se on toista, wihasa ja picaisudesa cutzua warcaxi, eli muuxi sencaldaisexi, cuin että pahansuowasta, <382> wapaalla ehdolla pyytää Lailla sitoa händä sijhen. Ja cosca se ei ole yhdencaldainen ricos, nijn ei pidä myös rangaistuxen yhdencaldaisen oleman. Ja pitä Tuomarin oikein tutkiman, jos se on härjoussana, eli ei, nijncuin Lakikirja sijtä sisällens pitä.
37. Tuomarin ei pidä salliman sopimattomia todistuxia, sillä nijsä usein wäärät walat tapahtua pyytäwät, waan tutkican jos ei ne ole puolda pitäwäiset todistajat eli wihamiehet, eli jos heillä on sencaldaiset todistuxet ja tiedot, cuin oleman pitä, eli jos se on walapattoinen, eli cunniatoin, eli jos hän on nijn tuttu, että jocu tietä hänestä, jos hän uscottawa on, eli ei; cusa sencaldaiset wiat löytän, ei lueta todistusta hywäxi. Ei mahda myös jocu todista omasa asiasans, ellei nijn ole, että hän todista itziäns wastan, sillä silloin se on tunnustettu asia.
38. Sen tunnustuxen jälken, johonga jocu on tullut kidutetuxi ja waiwatuxi, ei pidä ketän tuomittaman, sillä sencaldaiset tunnustuxet pyytäwät olla wäärät, ja tapahtu usein, että moni tunnusta sitä, cuin ei ole tosi, eli tapahtunut, sen kidutuxen tähden jonga hän kärsi, jos ei nijn tapahdu, että sencaldaisesta tunnustuxesta löytän ne perustuxet, joiden jälken kyllä mahta tuomittaa. Ja tarwitan sijhen suuri toimellisuus, cuinga kidutuxen ja waiwamisen canssa oldaman pitä, ettei wiatoinda kiduteta ja waiwata, ja se on julkinen wäkiwalda, cuin nijllä kidutus penkeillä ja muilla sencaldaisilla kidutuxilla tapahtu; ja parembi olis ne poisjättä, cosca nijden cautta usiasti tapahtu wäärys: Nijn ei pjdä sen tapahtuman muulloin cuin julmain pahantegoin asioisa ja rascaisa ricoxisa, ja sentähden tekewät usiat Woudit wäärin, jotca nijn toimittomasti waatiwat nijtä, cuin he kijnniottanet owat, tunnustuxeen, ja cohta sen tunnustuxen jälken, jos se on wäärä taicka oikia, andawat rangaistuxen käydä heidän ylitzens taicka ruumin eli rahan puolesta, ja edesandawat, että hän tunnusti työns, ehkä hän sitten <383> kieldä, cosca ei händä waiwata. Cusa sencaldaista tapahtu, nijn tapahtu se enimmittäin rahan tähden, ja on julkinen wäkiwalda ja wäärys, jota Herrain ei pidäis salliman.
39. Moni ajattele myös nijn, cosca jongun tuomio tacaisin ajetan, että se olis hänen cunniansa rasituxexi, ja sijtä tule usein, että moni sano tahtowans edeswastata cunniatans, cosca he tuomiotans edeswastawat, mutta sencaldainen puhe tule ymmärtämättömydestä. Cosca yxi Tuomari tuomitze parhan ymmärryxens jälken, ja nijden perustusten cuin hänelle edestuodan, nijn on hän paitzi syytä. Jos asia sitten tule toisen eteen, jolla enämbi ymmärrystä on, ja paremmat todistuxet edestulewat, ja sitte tule toisin tuomituxi, sen mahta hän kyllä woida kärsiä, eikä ole se hänelle häpiäxi. Mutta jos hawaittaa taitan, että hän lahjain ja andimitten, wallan eli ystäwyden tähden, on julistanut wäärän tuomion, nijn on hän sillä wähän cunniata itzellens toimittanut. Jos jocu epäildäwä asia edestule, josta ei ole kirjoitettu Maan eli Caupungin Laisa, eikä ole maan tawallisutta, jonga jälken taitaisin tuomita; nijn pitä etzittämän toimellisten miesten neuwo, ja tuomittaman parhan ymmärryxen ja tunnon jälken, että asia ratcaistuxi tulis; sillä sitä waati Tuomarin wirca, että hänen pitä rijdat ratcaiseman.
40. Jos asia on pimiä, nijn pitä pikemmin auttaman sitä, jonga päälle cannettu on, cuin päällecandajata: Sen pitä hyödytyxen saaman joca waaran ulosseiso, sen pitä myös waaran ulosseisoman, jolla hyödytys on.
41. Caikisa asioisa pitä Tuomarin ensisti tietämän, mikä nimi asialle pitä annettaman, jos se on Cuningan walan ricos, warcaus, haawoittaminen, aicomuxella eli tapaturmasta, eli mixi hywän se pitä luettaman cuin tehty on, ja sitten pitä tuomittaman asian-haarain jälken.
42. Se wäändele Lain, joca ei pysy sen ymmärryxesä, joca Lain teki, ja tämä on neuwonandaitten walaa wastan, ettei Lakia pidä wäänneldämän. Ei taida jocu anda toiselle suurembata oikeutta cuin hänellä itzelle on, ja nijn muodon ei taida lapsilla olla suurembata oikeutta perindöön, cuin wanhemmilla; eikä taida jocu toiselle andaa suurembata täyswaldaa, cuin itze hänellä on.
43. Ja tämä olcon nyt sanottu Tuomarille joxicuxi ojennuxexi, ja se on kyllä tosi, että cosca tätä ojennusnuora seuratan, nijncuin oikeutta myöden tehdä tule, nijn tulewat kyllä sackorahat wähemmäxi, mutta Jumalan wihoitus tule myös sitä wähemmäxi, ja oikeus ja cohtuus yhteisen Cansan seasa sitä suuremmaxi, ja sen päällä macaa enämmän woimaa. Wäärä sacko, wäärä woitto joca Herran cukistus; Oikeus ja Lain woima Herran nimen ylistys.
