Runon synty

Runon synty. Kirjoittanut Katri Vala

Sydämeni oli tallattu puutarha,

kukaton, autio,

arkipäivän kovat askeleet

kumisivat lakkaamatta yli,

mutta minä odotin.

Syvällä mullan pimeydessä kuohui,

yön hiljaisuudessa silmujen hennot päät

napsahtelivat jäykkään kamaraan.

Elämän syväaura

kulki viiltäen ylitseni,

olin hajalla, haavoissa, vapisin.

Silloin pulpahti ilmoille vihreä liekki,

maan nuori, valoisa henki.

Olin nöyrä ja ihmetystä täynnä

kuin Aadam ensi aamunansa.

Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.