Runo ompelupöydän ääressä
Runo ompelupöydän ääressä. Kirjoittanut Josef Julius Wecksell |
Suomentanut Uuno Kailas. Ruotsinkielinen alkuteos Till – – (Skrifvit på sybordet). |
- Kiidä, pieni kätönen,
- Yli liinan kiidä!
- Joskus silti päilyen
- Minuun, katse, liidä.
- Kasvoistani luepas,
- Kuinka lapsen-sulollas
- Sydämeeni armaan
- Liekin sytytit,
- Jota hyvät varmaan
- Nyt hoivaa enkelit.
- Olet armas nähdä näin
- Työssä hiljaisessa,
- Ajatusten hellimpäin
- Lankaa saatellessa;
- Moni arka haave saa
- Ompeletta kaunistaa.
- Kiitost’ yhä uutta
- Kuulet tätien
- Siitä, – salaisuutta
- He eivät tunne sen.
- Kuin tuo liina, säilyköön
- Puhtaan’ elonkankaas,
- Taivas valo päilyköön
- Joka kudelankaas.
- Kudo kukkakeväihin
- Joku kaipuun kyynelkin,
- Henkes taivaspuku
- Ihanaksi luo! –
- Enkeleiden suku
- Sen häihis sulle tuo.
Lähde: Suomen kansalliskirjallisuus. 1936. Osa 10. 1800-luvun ruotsinkielisiä runoilijoita ja kirjailijoita. Toimittaneet E. N. Setälä, V. Tarkiainen ja Vihtori Laurila. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.