Rukkaset.

Kirjoittanut Heikki Wirtanen


Nuorena ollessani
Minä elämän riemuja nautin,
Viini mun maljassani
Kuhis, sykki sydämeni lämmin,
Ja kun neitonen toi
Hymyhuulinen loi
Mulle silmäilyjään
Sulo säihkysiään.;
Ah! se rintaani sai
Tulen hekkuvan, ai,
Sillon lempeni päivä kohos.
Innolla immelleni
Minä tyhjensin muistoksi maljan,
Kuin hän mun lemmelleni
Lupas lempensä ikuisen aivan,
Mutta kuinkas se kä’i:
Malja käteeni jäi
Ja mä rukkaset sain
Minun armahaltain;
Minä itkin ja join
Mutta maljani toin
Olen armahan ain’ pitänyt.

[Heikki] W[irta]–nen.


Lähde: Tapio 23.1.1869.