Rimpi

Rimpi. Kirjoittanut Irene Mendelin

On rannalla rimpi tuulien tuutima.

Sun hentonen, hieno, myrsky on murtava!

Nyt lainosten lailla sa liikut

Ja huojut ja heilut ja kiikut,

Niin notkea vartesi on.

Mut hyinen kun vinkuvi viima,

On mennyttä riemusi tiima

Ja tuuli sun taittava on.

On kukkanen kalvas varrella valtatien.

Voi oikkujen julmain uhrina oot sa pien’!

Sa tuoksut ja vienosti häilyt

Ja hymyät, päivässä päilyt,

Niin puhtoset helpehes on.

Mut lapsonen leikkivä, armas,

Tai kulkija kylmä ja karmas

Sun, vienoni, polkeva on.

Oi sykkivä sydän rinnassa ihmisen,

Laps’ hentonen, herkkä riemun ja murenen,

Sa lemmit ja laulat ja värjyt,

Ja toivot ja kaihoat – särjyt,

Sun murhe se murtava on.

Oot heikompi rimpeä, kukkaa,

Oot lähempän’ onnesi hukkaa

Ja kohtalos – kärsiä on!

Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.