Riemun hetkinen

Riemun hetkinen. Kirjoittanut Frans Mikael Franzén

Pois suru haikea

huomenen luo.

Nauttios kaikkea,

hetki mit’ tuo.

Ruusuja ja

myös rypäleitä

pois älä heitä,

ennenkuin kuihtuvat ne sekä sa.

Las’ ota hohtava.

Laula, ett’ on

rakkaus johtava

vain ilohon.

Ällös sä vaan

pois Sulotarta

päästä, sit’ karta:

kerran kun poistuvi, ei tulekkaan.

Juo kuni nuorena

riemuiten ain’,

vahva kuin vuorena

viaton vain.

Riemuja saan

avujen tiellä.

Viisaus vielä

leikkivi köynnöksen varjossa vaan.

Veikkoja jättää sä

hennotko? Juo!

Likistä kättä sä:

tyttös sen suo.

Erota – oi! –

voit heti niistä,

kuolo kun riistää

sulholta morsion, veikkosen voi.

Hautahan mielläsi

nukkunet myös,

kun elontielläsi

päättyvi työs.

Illalla ken

kohtuullisesti

juo, suloisesti

nukkuvi yön, hyvin taas heräten.

Lähde: Franzén, Frans Mikael 1891: Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia. Suomentanut Em. Tamminen. Otava, Helsinki.