Riemun hetkinen.

Kirjoittanut Frans Mikael Franzén


Pois suru haikea
huomenen luo.
Nauttios kaikkea,
hetki mit’ tuo.
Ruusuja ja
myös rypäleitä
pois älä heitä,
ennenkuin kuihtuvat ne sekä sa.
Las’ ota hohtava.
Laula, ett’ on
rakkaus johtava
vain ilohon.
Ällös sä vaan
pois Sulotarta
päästä, sit’ karta:
kerran kun poistuvi, ei tulekkaan.
Juo kuni nuorena
riemuiten ain’,
vahva kuin vuorena
viaton vain.
Riemuja saan
avujen tiellä.
Viisaus vielä
leikkivi köynnöksen varjossa vaan.
Veikkoja jättää sä
hennotko? Juo!
Likistä kättä sä:
tyttös sen suo.
Erota – oi! –
voit heti niistä,
kuolo kun riistää
sulholta morsion, veikkosen voi.
Hautahan mielläsi
nukkunet myös,
kun elontielläsi
päättyvi työs.
Illalla ken
kohtuullisesti
juo, suloisesti
nukkuvi yön, hyvin taas heräten.


Lähde: Franzén, Frans Mikael 1891: Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia. Suomentanut Em. Tamminen. Otava, Helsinki.