Rauhansopimus Suomen ja Bulgarian välillä
Suomen sopimukset vieraitten valtioiden kanssa 1918-1920 n:o 6.
Julkaissut ulkoasiainministeriö
Suomen hallitus ja kuninkaallinen Bulgarian hallitus, jotka, Suomen julistauduttua itsenäiseksi ja saatua siihen Bulgarian tunnustuksen, haluavat laskea pysyväisen pohjan molempain maiden väliselle rauhan ja ystävyyden tilalle, ovat sitä varten päättäneet tehdä sopimuksen ja nimittäneet valtuutetuikseen:
Suomen Hallitus:
Herra filosofian tohtori, valtioneuvos, senaattori Edvard Hjeltin, Suomen Berlinissä olevan ylimääräisen lähettilään ja valtuutetun ministerin;
Herra lakitieteen tohtori, senaattori Allan Serlachiuksen, Suomen Kristianiassa olevan chargé d'affaires'in.
Kuninkaallinen Bulgarian hallitus:
Herra lakitieteen tohtori, lähetystöneuvos Stefan Nikyphoroffin, Bulgarian Berlinissä olevan chargé d'affaires'in;
Herra lakitieteen tohtori Theodor Anastasoffin, Bulgarian Berlinissä olevan kuninkaallisen lähetystön ensimäisen lähetystösihteerin,
jotka, esitettyään toisilleen hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa oleviksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
Sopimusvaltiot julistavat, ettei niiden välillä ole sotatilaa ja että ne tahtovat vastedes elää pysyväisessä rauhassa ja ystävyydessä.
Diplomaattiset ja konsulisuhteet alotetaan sopimusvaltioiden välillä, kun tämä sopimus on vahvistettu. Sopimusvaltiot sitoutuvat antamaan hyväksymisen (exequatur) asianomaisille ammattikonsuleille, olkootpa pääkonsuleita, konsuleita taikka varakonsuleita, kaikissa satamissa, kaupungeissa tai muilla paikoilla aluettaan, lukuunottamatta semmoisia paikkoja, missä ne katsovat tällaisten asiamiesten vastaanoton hankalaksi, kuitenkin edellyttäen, että tämä rajoitus koskee kaikkia vieraita valtoja.
Kun Bulgarian ja Suomen välillä ei ennestään ole olemassa mitään sopimuksia, välikirjoja, päätöskirjoja j. n. e., sopivat molemmat valtiot siitä, että ne vastaisuudessa tekevät konsulisopimuksen ynnä muita päätöskirjoja, jotka ehkä katsotaan tarpeellisiksi niiden välisten oikeussuhteiden säännöstelemistä varten. Siihen asti kun edellä mainitut sopimukset ja muut päätöskirjat on voitu saada aikaan, molempien sopimusvaltioiden asianomaiset pääkonsulit, konsulit ja varakonsulit ovat toisessa sopimusvaltiossa erioikeuksiin ja valtuuksiin nähden samassa asemassa kuin enin suositun valtion samallaiset asiamiehet. Siinä tapauksessa, ettei sopimuksenmukaista säännöstelyä ole saatu aikaan, saavat edellä mainitut asiamiehet edelleenkin hoitaa tehtäviään vastavuoroisuusperiaatteen ja julkisen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaan.
Posti- ja sähkölennätinyhteys Bulgarian ja Suomen välillä alotetaan kansainvälisten posti- ja sähkölennätinliittojen sopimusten, järjestelyjen ja ohjesääntöjen määräysten mukaisesti heti kun tämän sopimuksen vahvistuskirjat on vaihdettu.
Sikäli kuin sopimusmaissa on toisen sopimusvaltion pakkomajoitettuja siviilihenkilöitä, on heidät heti vapautettava. Samoin on toisen sopimusvaltion sotavangit, jotka ovat toisen sopimusvaltion alueella, heti toimitettava takaisin kotimaahansa. Tästä aiheutuvat kustannukset aina lähtösatamaan saakka on sen valtion suoritettava, joka antaa vangit takaisin.
Mitä tulee sen vaikutuksen tyhjäksi tekemiseen, minkä yksityisten ja juridisten henkilöiden etujen vahingoittamisen tarkoituksessa säädetyt sotalait ovat aikaansaaneet, yksityisten saataviin, valtion ja yksityisten sodan aikana loukattujen oikeuksien ja etujen entiselleen asettamiseen tai korvaamiseen sekä sotavangeille tai pakkomajoitetuille siviilihenkilöille julistettavaan yleiseen anteeksiantoon, soveltaa Suomi Bulgarian alamaisiin ja juridisiin henkilöihin samaa kohtelua, kuin Saksan alamaisiin ja juridisiin henkilöihin. Kuninkaallinen Bulgarian hallitus soveltaa puolestaan vastamainituissa kohdin Suomen alamaisiin ja juridisiin henkilöihin sitä edullisinta kohtelua, mitä sanotun hallituksen tulee noudattaa Venäjän tai Ukrainan alamaisia tahi juridisia henkilöitä kohtaan. Sovittuna pidetään, että se toimikunta, joka saa tehtäväkseen sodan aikaansaamain vahinkojen arvioimisen, tarpeen vaatiessa kokoontuu Berliniin.
Sopimusvaltiot vakuuttavat toistensa kaupalle ja merenkululle sen kohtelun, jota sovellutetaan enin suosittuun valtioon.
Kumpikaan sopimusvaltio ei saa vaatia osallisuutta niihin etuoikeuksiin, joita toinen asianomainen on myöntänyt tai vastedes myöntää jollekin muulle valtiolle tulliliiton pohjalla tahi paikalliseen liikeyhteyteen nähden rajavyöhykkeellä.
Tämä sopimus on vahvistettava ja vahvistuskirjat mahdollisimman pian Berlinissä vaihdettava. Sopimus astuu voimaan heti kun se on vahvistettu.
Vakuudeksi ovat kummankin sopimusvaltion valtuutetut tämän sopimuksen allekirjoittaneet ja sinetillään varustaneet.
Laadittu kahtena alkuperäisenä kappaleena Berlinissä 21 p:nä toukokuuta 1918.