Rauha (Lagerlöf)
Rauha. Kirjoittanut Selma Lagerlöf |
Suom. Aarni Kouta. |
- Istuu rauhan jumalatar.
- murhemielin, murtuneena,
- kehdosta on sodan peikko
- vienyt hänen lapsosensa,
- sijaan oman sikiönsä
- jättänyt on siihen julman,
- joka verta janoo, isoo
- kauhua ja kalmantöitä.
- Jumalatar, polo äiti!
- Vapaa sull’ on vaalinvalta:
- kätkyestä peikon poika
- viskaa, tielle hylky heitä,
- suo sen kesytönnä kasvaa,
- anna ohjaksitta olla,
- kunnes väkeen täyteen varttuu,
- taikka povellesi paina
- vasten lämmint’ äidinrintaa.
- Älä vihalles suo valtaa,
- hyväele hylkylasta,
- kesytä se aatteillasi,
- uudesti luo lempeydellä,
- kunnes siltä kynnet katoo;
- koittaa kerran päivä, jolloin
- kaipaamaksesi se muuttuu,
- ja sa onnekkaana omaa
- lasta syliss’ sylkyttelet.
Lähde: Maailman lyriikkaa: runosuomennoksia. 1922. Aarni Kouta. Otava, Helsinki.