Raudan synty
Raudan synty Kirjoittanut Eino Leino |
- Syntymättä Suomen rauta.
- Hettehissä kansan hengen
- heiluu Suomen malmi melto,
- aaltoo ponneton ajatus
- niinkuin ruoste rahkasuolla.
- Ken heikon herättäjäksi?
- Kevätmyrsky, maiden ryske.
- Ken raudan rakentajaksi?
- Ajan henki, nuorten airut.
- Kuka liekin lietsojaksi?
- Suuttumus valon-väkevä.
- Palkehien painajaksi?
- Kaikki Suomen kansan lapset.
- On aika taonnan aika,
- hetki tehtävän teräksen,
- hikipäisen päivän tuska,
- tuokio väkivasaran,
- että pois kuluisi kuona,
- karkenisi kansan hammas,
- seijastuisi summat aivot,
- muodostuisi musta möljä.
- Miksi rauta raikumahan?
- Kun on tarvis työkaluja.
- Miksi hirret hilkkamahan?
- Kun on kiire kynnökselle.
- Miksi lempi liekkamahan?
- Kun on kaunis manner meillä.
- Viha miksi välkkämähän?
- Kun ei kirkas kansan kilpi.
- Tuli, kuule poikoasi,
- Luojan helkka, heimoasi,
- Ukon tuura, tuttuasi,
- lastasi, sinisalama!
- Tunnen syntysi, sylistä
- kirposit ajan emojen,
- piilit maassa piilokkali
- kaskien kytösavuna,
- nousit takkahan talojen,
- kykenit jo kynttilöiksi,
- korkenit kokoiksi Herran,
- helaavalkeiksi virisit,
- hehkuit kansojen kevättä,
- suitsuit suurta kukkimusta,
- niin sytyit sotatuliksi,
- tuprahdit tulipaloiksi,
- kylvit jo kyventä kuolon,
- sorron siementä sirotit,
- raiuit suulla rautamyrskyn,
- kiljuit suulla surmakirnun,
- isänmaa nimes ihana,
- toinen: kansan itsetunto;
- painu nyt pajatuliksi,
- sepon suostu ahjon alle!
- Kivihiili, Kimmon poika,
- vanhin vuoren veljeksiä,
- sysi-hattu, synkkä-hahmo,
- saalas vaivan vuossatojen!
- Tunnen ma sinutkin, tuska
- olet rouhitun rotuni,
- painama petäjäleivän,
- sotaratsun sortelema,
- kiristämä kirkon ruoskan,
- rutistama ruunun miesten,
- tammikuussa tielle tehty,
- pakkaskuussa työlle pantu,
- teurastettu teuraskuussa,
- unohdettu kukkakuussa.
- Kuku nyt kullaisna käkenä,
- helkä sulka-suitsevana,
- lieka lintuna pajani,
- laika lauluni säennä,
- kuki köyhän pihlapuuna,
- orjantappura-okana,
- pistä piikkinä poveni,
- omantunnon tutkaimena,
- kerro työtä tuonen-tyyntä,
- tyytymystä, täytymystä!
- Panu, poika aurinkoisen,
- päivän paistavan jumala,
- leppeämmän hetken herra,
- laupiaamman tunnin tuoja!
- Kuule särjetyn säveltä,
- rikki piestyn pilpatusta,
- kansan kahtia menevän,
- heimon hurja-huudollisen,
- joka ei seisonut surussa,
- ei elon kohluissa kohonnut,
- painui maahan martahana,
- poistui oikean poluilta!
- Anna päivä armautta,
- anna viikko viljelystä,
- anna vuosi auran tointa,
- kausi kaunista keseä,
- saisi korret korttumahan,
- nuorten varret varttumahan,
- henki uusi heilimähän,
- aika toinen alkamahan,
- taisto kaunis kaikumahan,
- kansan valta vankumahan,
- söisi Suomi selvän leivän,
- jäisi peuroille jäkälä!
- Niin kuule, nimetön luoja,
- tule, suuri tuntematon,
- uskonnottoman unelma,
- ihanne ivailijankin!
- Tule myrskynä mereltä,
- mailta pilvenpatsahana,
- jyskä tuomion jylynä,
- valka maailman valona,
- tapa tauti juurta myöten,
- mädän syyt syvältä kynnä!
- Tyydy työmiehen talohon,
- katso päälle päiväläisen,
- loiselle enemmän loista,
- lohduttele muonamiestä,
- myös mene mäkitupihin,
- tule työpajan tomuhun,
- suorenna selät kumarat,
- suorita parempi palkka,
- sulje kurkku kukkarolta,
- anna ääni ihmiselle,
- irroita ajatus mykkä
- päästä päähän neuvospöydän,
- kaitse maata kansan kautta,
- maa on tehty kansan tautta!
- Mitkä äänet oudot yössä?
- Kaadetahan kirkon kukko.
- Mikä pauhu parsikossa?
- Kohoavat koulut toiset.
- Mikä terhen päivän tiessä?
- Pääty pöyhkä virkavalta!
- Miksi tanhu taivahilla?
- Maan on varjeltu vapaus.
- Näen minä ajan tulevan:
- kasvavi saloilla Suomen
- kansa kuin teräsiepikko,
- rautatammikko tanakka,
- tuhatpäinen peitsilehto,
- päivässä välähtelevä,
- härmässä helähtelevä,
- soinnahtava tuskan tullen,
- heilahtava hetken tullen,
- käypä kuolohon hymyten,
- kuurassa urosten parrat.
- Seisovi selillä Pohjan
- vartio vilun-väkevä,
- Lappi talven-taiallinen,
- Turja turman-luottehinen,
- tunturi revontulinen,
- lonka Louhen-poiallinen,
- kappa hyytä hartioilla,
- purnu lunta päälaella.
Lähde: Leino, Eino 1949: Kirjokeppi: valikoima runoja alkuperäiskokoelmien ulkopuolelta. Toimittaneet ja selityksin varustaneet Aarre Peltonen ja Eino Kauppinen. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.