Rannan kivellä.

Kirjoittanut anonyymi


Mä seison, katson myllerrystä,
Valtameren mahtavan;
Hyökylaineet syöksyin ryskää
Rannikoita vastahan.
– Samoin valtakunnat syöksyy,
Vastaan toinen toisiaan.
Veri virtansa juoksee,
Viha riehuu rinnoissaan.
– Oi jon loppuis maamme päältä,
Pauke pyssyin – tykkien!
Väistyis rauhan-äänen tieltä,
Kauvas kalske kalpojen!
Rakkaus vois aikaan saada,
Mit’ ei sota konsanaan!
Rakkaushan voisi luoda;
Taivahan jo päällä maan!


Lähde: Työmies 28.9.1900.