Rakkautta kaipaaja.
(Oskyld. Ingent. v. 1821.)
Kirjoittanut Abraham Poppius


Missä viivyt,
     Mielen viihdyke varhainen?
Kussa säilyt,
     Sielun’ aaltoinen ajatus?
Tokko synnyit
     Pohjan kylmän kannen alla?
Tokko kasvoit
     Näillä mailla, manterilla?
Vaiko löysit
     Elämän etelämpänä?
Ha’it hengen
     Itämaalta ihanalta?
Kastoit kasvos
     Aamu-auringon valossa?
Painoit poskes
     Päivän päätetyn punassa?
Missä lienet,
     Missä ilmestyt ihana?
Maanko päällä,
     Vaiko vainaitten salissa?
Vierastatko,
     Kätket kasvot kainalohon,
Kosken löydä,
     Tuhansilta tutkistellen?
Lienet lintu,
     Lennät sirkkuna sivuitse,
Siks’kuin siellä
     Täytät surevan sylini.
Hyv’ ois hinta,
     Huolen haikean jälestä,
Vihdoin viimein
     Tuonen tuvissa tavata.
Sielun silmät
     Siitä itkevät ilosta;
Mutta mieli
     Sopoittaapi sydämelle:
Täälläkin jo
     Taivas oisi täydellinen,
Jos ma oisin
     Mielitiettyni tavannut. –
Mesisana,
     Joka mieleni jakailet,
Sulosana,
     Joka voittelet valani! –
Missä viivyt,
     Mielen’ viihdyke varhainen?
Kussa säilyt,
     Sielun’ aaltoinen ajatus?
Ah, jos annan
     Kaiken taivahan kadota,
Tokko joudut,
     Tulet hetkeksi tupaani?


Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. I. 1870. Savo-Karjalainen Osakunta, Helsinki.