Rakastavaisten kuolema

Rakastavaisten kuolema

Kirjoittanut Charles Baudelaire
Suomentanut Kaarlo Sarkia.


Meill’ on vuoteet tuoksuvat, ihanaiset,
meill’ on uppoovat pielukset divaanien
ja pöydillä kukkaset oudonlaiset,
syliss’ ilmojen siinneet kauniimpien.
Sydän kummankin, tuhlaten voimansa maiset,
tuhaks hiiltyy hurmassa rakkauden.
valot hehkunsa, hiljaa kalpenevaiset,
kuvastimiin henkemme heijastaen.
Sinihämyyn kun vaihtuu ruusuinen ilta,
lyö salamat sielujen taivahilta
kuin jäähyväisnyyhkytys, pimeään.
Pian avaa Enkeli uudinten poimut,
käy luo, taas loihtien elämään
kuvat himmentyneet ja kuolleet loimut.


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1929: Kahlittu: runoja. WSOY, Porvoo.