Raja

Kirjoittanut Eemeli Parras


Yö kattavi maan,
jopa matkoillaan
rajaliikkujat hiipii työssä.
»Seis!
Ken siellä on?»
Punavartion
sanat terävät viiltää yössä.
Kytät rajalta kyiset tirkistää,
on terästä vartijain mielet.
Sotatulia rosvot virittää –
rajarauhasta haastavat kielet
Mutta sittenpä taas ne raivostuu:
yksi tehtävä on, ei auta muu!
Rajan siirtohon rumpunsa pärrää.
Raja! Sitähän meillä siirrettiin
verimyrskyin niin monet kerrat.
Valkokenraalit kävi päälle niin,
monet rosvot, lahtariherrat.
Miten rajamme silloin siirtyikään,
mitkä sankariteot piirtyikään
Puna-Armeijan urhojen kirjaan!
Kehä puristui – me muistamme sen,
joka suunnalta syöksyi tulta.
Isku voiman sai tuhatkertaisen
maalta hurmeihin huuhdellulta.
Kuin jousi rajamme kimposi taas
ja vihollislaumoja iskumme kaas.
Meitä Lenin ja puolue johti.
Missä pääoman pyörää pyörittää
proletaarien voima, kunto,
siellä myöskin kytevi palo tää
ja taistelunhalu ja -tunto.
Proletaarit nousevat taisteluun
ja ne astuvat tielle Lokakuun,
oman elonsa tarttuvat ohjiin.
Missä tehdas pyörii Neuvostomaan,
lyö iskurit pellon ja pajan,
ja tekniikan puolesta taistellaan,
myös sielläkin näet tään rajan.
Joka iskunsa vanhaa pirstoaa
ja vihollisvoimia tuhoaa, –
tätä taistoa puolue johtaa.
Meillä nousevan elämän myrsky soi,
sen kuulemme kaikkialta.
Viisivuotinen elämän pohjan loi –
meillä elämänluojain on valta.
Viisivuotinen toinen kun kuljetaan,
– luokkarajan siirrämme historiaan.
Meitä eespäin puolue johtaa!
Mutta nousumme meidän nostattaa
myös riistäjävaltojen vimman.
Ne yllemme tahtovat langettaa
tuhoiskunsa murhaavimman.
Punavartio seisoo paikallaan,
se on tuki, turva Neuvostomaan
– ja maailman proletariaatin.
Yö aamuhun saa,
rajat punertaa...
Viestit luoksemme kiitää kiirein:
Mars!
Lokakuun tie
taas voittohon vie,
meitä kiihtää punaisin viirein!

1933


Lähde: Rakettu on raudalla, tulesta on tuotu: Neuvosto-Karjalan suomenkielistä runoutta vuosilta 1917–1940. 1976. Kokoelman laatineet ja toimittaneet T. Summanen ja A. Mishin. Karjala-kustantamo, Petroskoi.