Rahan muutoksesta

Rahan muutoksesta.

Kirjoittanut Kustaa Paturi


Rahan muutoksesta..


Suomen Julkisissa Sanomissa 17:sa n:a on luettawa tästä aineesta sekä toimitukselta että lähetetystä kirjoituksesta. Suomen omituisen rahaseikan puuhasta, kuin myös erityisien mietteiten antamisesta on hauskaa lukea, mutta S. J. S. toimitus näyttää mainitussa asiassa aaweksiwan kummia. On nimittäin siinä luettawana seuraawat sanat: «Näin luultawsti hinnat huoistuisiwat, jospa eiwät palautuisi entiselleen wiime raha-muutosta ennen.» Kuin mainitussa kuulumis-jutelmassa puhutaan waan raha-muutoksesta, eikä semmoiseen koskewasta siwu-asiasta, niin käsittämättömältä tuntuu milla tawalla raha-muutos woisi hinnat huoistaa siitä kysymme S. J. S:ta millä tawalla raha-muutos taitaa hinnat halwentaa? Tuosta osotamme wastausta! Saan myös muistuttaa että samassa kirjoituksessa pienemmän raha-asiain nimeksi esitetty "satiainen" näyttää olewan riettautensa tähdenki hylättäwä. –– Samassa kirjoituksessa tapaawa nimitys "sadannes* on luonnollisempi; senlaatuisen nimityksen puhetkielikin omistaa esim. taitettua leipää on neljäsosa neljännes; neljäksi halaistu puulohko myös neljännes. Yhtäläisesti kielilain jälkeen pienemmälle rahaosalle sopisi panna nimeksi: Sadakko, koska neljäs osa tynnyriä on nelikko, puoli tynnytriä puolikko eli puoliko. Puhdas suomalainen nimi olisi toiwottawa pää-rahallenki. Suomalaisten omituinen luonne ja kieli rakkaus ei ole juuri täydellisesti tytynyt muukalaisiin rahan nimityksiin; jos ei ole juuri mitään walmistakaan, niin on kuitenkin jotakin omituista esim. suomenkielinen nimitys-sana Kölkkö. Sitä on käytetty koko nimenä isonlaisellen hopea- eli waskirahallen, kuin myös isonlaisellen taskukellollenki wertaussanana: «se on aika kökkö.» Nykyisempinä aikoina on Wenäjän hopeista ruplan kappaletta ruwettu kutsumaan kolikko; jolla ymmärretään rupla määrää yleisesti. Wanhstaan suomen kielssä on myös rahan nimitys "lopo", jolla merkittiin yhtä Skill. Pankkossa ja sanottiin ruotsin "klopo"; samaten Wenäjän waskisia wiiden kopekan kappaleita sanottiin ryssän lopo. Sitä ei tämän kirjoittaja woi ymmärtää onko tuo wiimeksi mainittu nimitys "lopo" suomen wai maakailaistako lkieli-perää –– sen waan olen kuullu että pohjanmaan suomalaiset kutsuwat waskirahoja yleisesti lanteiksi; lieneekö tuo ruotsalaisuutta ja mahtaneeko nimitys lopo olla kukaantunut sanastga lantti.
Kun mieleni teki taito-aarrettani tyhjentämään tuossa tärkiässä rahan nimiseikassa, niin olen sen purkanut yleisön mietittäwäksi, josko noissa suomalaisissa raha nimituksissä olisi kelpaawaa Suomen pää-rahan nimeksi; mahdollisesti saattaa kielessä olla jo wiljelty parempiakin raha-nimityksiä, kuin waan tulisiwat julkisuuteen.
Maamies.
Toim. ei woi ymmärtää kuinka rahan muutos saisi hinnat huoistumaan. Ja kyllä se toiwo turhaan raukee.



Lähde: Hämäläinen 9/3/1860