Biblian esipuhe
Raamattu 1776
Kirjoittanut Martti Luther


Jumaliselle lukialle, armoa ja rauhaa Jumalalta meidän Isältämme, ja Herralta Jesukselta Kristukselta!

Nyt käy, Jumalan siunauksesta, P. Biblia Suomen kielellä präntistä, v. 1776 painetun P. Raamatun jälkeen korjattuna ja pränttivirheistä sekä puus-taveissa että lausemerkeissä parannettuna; jonka sivussa myös erhetykset yhtäpitäväisten Raamatun paikkain osoituksissa ovat ojennetut. Sitte kuin Uusi Testamentti jo vuonna 1548, ja Davidin Psal-tari, niin myös muutamat kappaleet Moseksesta ja Profetaista v. 1551 olivat annetut ulos, tuli koko P. Raamattu ensimäisen kerran valkeuteen v. 1642, toisen kerran v. 1685, kolmannen kerran v. 1758, neljännen kerran v. 1776, viidennen kerran v. 1817, kuudennen kerran v. 1821, seitsemännen kerran v. 1832, kahdeksannen kerran v. 1845, yhdeksännen kerran v. 1849 ja kymmenennen ker-ran v. 1852. Sittemmin on Pyhiä Raamatuita usein painettu ja Englannin pipliaseuran kustantamia Raamatuita sekä erittäin Uusia Testamenttia on runsaasti maassamme levitetty ja yhä levitetään.

Nytkin on taas Jumala suonut meille yhden runsaan varan tästä pyhästä sanastansa, joten itsekullakin on tila tämän kaikkein tarpeellisimman kirjan itsel-lensä toimittaa. Velvollinen kiitollisuus senkaltaista Jumalan armon rikkautta kohtaan vaatii, että annamme hänen kal-liin sanansa sitä runsaammin seassamme ja itse meissämme asua, ja ettemme ainoastansa tiedus-tele hänen jumalallista tahtoansa viriän lukemisen ja halullisen peräanajattelemisen kautta, mutta myös harjoitamme meitämme sen mukaan jumali-suudessa. Erinomattain olen minä vahva siitä, että opettajat oikein käyttävät tätä suurta ovea, jonka Jumala tämän kautta heille avaa sanansa levittä-miseen, ja siitä seuraavaiseen nimensä enempään julistamiseen, niin myös heidän sanankuuliainsa autuuden edesauttamiseen: ja että he asettavat vi-riästi heidän eteensä Raamatun suuren arvon ja hyödytyksen, niinkuin ainoan ojennusnuoran au-tuuden tiellä, niin myös neuvovat heitä, Berean asuvaisten esimerkillä, Ap. T. 17:11, ahkerasti ja hartaasti tutkimaan sitä. Niin paljo kuin ahdas esipuheelle aivottu sia sallii, annetaan tässä muutamia yksinkertaisia opetuksia hyödylliseen Biblian lukemiseen.

Koko toimi tässä asiassa on se, että lukia oppii en-sisti hyvällä perustuksella ymmärtä-mään sen mitä hän lukee, ja sen sitte hyödyk-sensä oikein sovittaa ja käyttää. Tähän on joku valmistus ja kehoitus tarpeel-linen.

Valmistuksena on yhteisesti, että jokainen opettelee edelläkäsin selkiässä järjestyksessä jollain tapaa käsittämään tarpeellisimmat Uskon kappaleet ja elämän velvollisuudet Katekismukses-tamme eli jostakin muusta hengellisestä kirjasta. Sillä näissä on lyhykäisesti käsitetty Raamatun ydin ja sisältö. Niinkuin nyt joku, joka aikoo vaeltaa jo-honkuhun tuntemattomaan maahan, ja tahtoo sen tarkasti tuta, mielellänsä katselee ja lukee jotakuta paperia eli kirjaa, jossa hänelle vielä tuntematoin maanpaikka maalattu ja kirjoitettu on, joka luke-minen hänelle, siihen maahan tultuansa, on avuksi sitä tarkemmin kaikkia tutkiaksensa: niin auttaa myös lyhykäinen edelläpäin käsitetty Katekismuk-sen tieto sitä tarkemmalla vaarinottamisella tätä pyhää kirjaa lukemaan, ja lukemisessa paremmin toimeen tulemaan. Silloin oppii lukia selittämään Katekismusta Bibliasta, ja perustamaan käsitettyjä uskon oppeja Raamatun todistuksilla. Raamatun korkia arvo, joka totisesti on Jumalan oma meille annettu sana johdattamaan meitä Kristuksen toimittamaan autuuteen, on meille vä-kevä kehoitus, viriästi lukemaan tätä kirjaa. Tässä on meillä niinkuin Jumalan oma lähetyskirja meille ihmisille, jossa hän meille vanhurskaan ja armollisen tahtonsa Lain ja Evankeliumin kautta ilmoittanut on. Siitä, että Raamattu on Jumalan antama sana, me tulemme parhain ja täydellisesti vakuutetuksi silloin, kuin viriästi ja halullisesti lu-emme P. Raamattua, ja sen kautta annamme Py-hälle Hengelle tilaa, luetun sanan kautta vaikuttaa sydämessämme sitä todistusta, että Jumalan sana on Jumalan antama. Sillä henki, nimittäin Pyhä Henki, todistaa jumalisten lukiain sydä-missä, että Henki, Jumalan sana, totuus on, 1 Joh. 5: 6. Mutta siinä sivussa on Pyhässä Raamatussa moni-kahtoja erinomaisia asianhaaroja, jotka taitavat ja mahtavat kehoittaa meitä sitä korkiassa arvossa pitämään, ja niin sitä viriämmästi lukemaan. Sen-kaltaiset ovat 1. Sen vanhuus. Tässä löytään vanhin kirja maailmassa. Tässä edespannaan maa-ilman alku ja sen vanhimmat muutokset, ja niin yksi vahva ajantieto, joita kaikkia muualla turhaan etsitään. 2. Sen sisällepidon majesteetti eli korkeus, hyödytys ja täydelli-syys. Tässä löytään järjelle käsittämättömät sa-laisuudet, ihanaisin tapain oppi, ennustukset, jotka monta sataa ajastaikaa, ennenkuin ne tapahtuivat, ilmoitetut ovat, ja joita kätketyitä asioita niin kauvan aikaa ennen ei yksikään muu, kuin Jumala itse, tietää taitanut; sanalla sanottu: tässä on kaikki, mikä palkitsee järkemme puutokset, ja mitä autuudeksemme meille tietää tarpeellinen on; ja nämät kaikki tuodaan tässä edes yksinkertaisilla, mutta korkeilla ja jumalallisilla sanoilla, ja niin kauniisti ja voimallisesti, että ihmisen ymmärrys vaatimattomaan suostumiseen ja tahto vakaan kuuliaisuuteen taivutetaan. 3. Pyhän Raama-tun kirjain yhtäpitäväisyys. Ne ovat kynällä käsitetyt ihmisiltä, jotka ovat eläneet usiamman sadan ajastajan toinen toisestansa ja olleet erikaltaisesta säädystä ja mielen taivutuk-sista, mutta kuitenkin havaitaan heidän kirjoitus-tensa välillä kaikkein ihanaisin yhteensopivaisuus. Kaikilla heillä on, ilman vähintäkään keskinäistä eri-puraisuutta, yksi tarkoitus: Jumalan kunnia, Kris-tuksen tunto ja ihmisten autuus. Sillä muotoa osoi-tetaan Uudesta Testamentista, että Vanha Testa-mentti on totisesti Jumalan sana, sillä Uusi Testa-mentti osoittaa juurtajaksain, että kaikki Kristuk-selle tapahtunut on, mitä Vanha Testamentti niin-kauvan aikaa edellä hänestä ennustanut on. Sa-moin vahvistetaan Uusi Testamentti Vanhan Testa-mentin kautta. 4. Ihmetyöt, jotka kaikkein luonnon voimain ylitse käyvät, joiden kautta Raa-mattu vahvistettu on. 5. Sen ihmeellinen leveneminen ja voimassa pitämi-nen. Harvain ja heikkoin ihmisten kautta on, Ju-malan edeskatsomisesta, Raamattu aika ajalta autettu edes ja laviammalle saatettu, voimallisia vastaan maailmassa suojeltu, ja niin monessa vainossa voimassa pidetty. Tähän tulee, usiampien muiden asianhaarain seassa, Marthyrein todistus, joista monta tuhatta on verellänsä Raa-matun totuuden vahvistanut; ja oikian seura-kunnan todistaminen, joka P. Raamatun kirjat itse kirjoittajilta on ottanut vastaan, niinkuin uskollinen vartia ne tallella pitänyt ja aina julkisesti niistä todistanut, että ne ovat Jumalan totinen sana.

Itse Biblian lukeminen pitää tapahtuman ruko-uksella ja ajattelemisella. Niin usein kuin aivomme lukea Pyhää Raamattua, pitää meidän rukoileman Jumalaa, että hän sen alla tahtois varjella meitä kaikesta hempeydestä, lihal-lisesta viisaudesta, väärästä tarkoituksesta, kalliin sanansa väärin käytöksestä, ia kaikista niistä es-teistä, mitkä liha, maailma ja perkele taitavat pan-na tiellemme lukemisessa; että hän sitä vastaan tahtois avata sydämemme ja ymmärryksemme, antaa meille Pyhän Hengen, joka on ovenvartia, ja valaistut ymmärryksen silmät, että me oikein mah-taisimme ymmärtää Pyhän Raamatun, ja siitä käsit-tää Hänen jumalallisen tahtonsa; ja vihdoin, että Jumala tahtois sen, mitä luemme ja ymmärrämme, ei ainoastansa kiinnittää muistoomme, mutta myös syvältä painaa sydämeemme ja tahtoomme, ja liikuttaa sen, elämässä noudattamaan Raamatusta tuttua Jumalan tahtoa.

Senkaltaista rukousta pitää myös harjoitettaman ajattelemisessa; sillä toinen näistä auttaa toista. Rukouksen kautta tulee tutkistelemus enätyksi, ja tutkistelemuksen kautta rukous kehoitetuksi.

Ajattelemisesta olis paljon sanomista; mutta koska tämä osoitus on sovitettu myös kaikkein yk-sinkertaisimmille, niin annetaan ainoastansa tietää, että Biblian lukeminen pitää tapahtuman niin, että tarkka vaari otetaan sekä Raamatun yhteisestä, että sen kirjan eli tekstin, jota luemme, erinomai-sesta tarkoituksesta. Meidän pitää pysymän jokai-sen sanan yhteisessä ja tavallisessa ymmärryk-sessä ja luonnollisessa merkityksessä, jos ei tarve vaadi siitä luopumaan. Selkiämmät Raamatun pai-kat pitää pantaman vaikeampain perustukseksi, ja toinen paikka toisen kautta selitettämän. Jokai-sessa erinäisessä tekstissä pitää ajateltaman, kuka se on, joka puhuu, Raamattuko itse vai joku vissi persona, joka puhuvana edestuodaan; missä tilas-sa, millä ajalla ja missä paikassa se tapahtuu; mistä ja kenelle puhutaan; mikä on antanut siihen tilan, ja missä tarkoituksessa se tapahtuu. Edellä-käyväisistä ja seuraavaisista pitää joka tekstissä vaari otettaman, ja kaikki sanat pitää visummasti tutkittaman. Emme saa yhtään Raamatussa kohtaavaista ainetta pitää halpana ja meidän vaarinotettavaksemme sopimatoinna, ehkä ne, ulkonaisen muodon puo-lesta, taitaisivat näkyä yksinkertaiseksi, niinkuin luonnosta tutut totuudet, yhteiset sananlaskut, vertaukset jokapäivä kohtaavaisista asioista, niin-kuin kylväjästä, lasketusta verkosta, hapatuksesta, etc. vaan meidän pitää uskoman, että myös niillä on avarampi sisältö kuin joku ahkerinkaan tutkinto voi käsittää, ja että ne sentähden pitää tarkalla silmällä kurkisteltaman.

Meidän tulee tytyä, vaikka emme alussa kaikkia eli vähintäkään osaa Raamatusta ymmärtäisi, sillä täs-sä kohtaa niin korkeita asioita, joita ei suurinkaan opettaja taida kerskata kaikkia perustuksesta ym-märtävänsä. Sentähden tulee meidän viriästi pyrkiä edespäin Biblian lukemisessa ja tytyä siihen ym-märrykseen, jonka Jumala meille lainaa; sillä hä-nellä on myös tässä osassa aikansa ja hetkensä, ja Hän antaa jokaiselle, koska ja kuinka paljo Hänen viisautensa löytää kullekin tarpeelliseksi ja hyödyl-liseksi. Kyllä siinä on, että kaikki, mitä autuudek-semme tietää tarpeellinen on, ei ainoastansa sel-kiästi ja ymmärrettävästi löydy P. Raamatussa, mutta myös viriä ja harras Biblian lukia taitaa sen käsittää.

Mutta rakentavainen sovitus itse elämään pitää oleman Biblian lukemisen päätarkoitus; ja se, joka sitä varten lukee Raamattua, hän havaitsee, että Jumala ottaa otolliseksi hänen hyvän tarkoituk-sensa, ja avaa hänelle päiväpäivältä aina enemmin ja enemmin Raamatut. Meidän tulee siis, koska olemme tutkineet tekstin, ja perustuksesta sen ymmärrämme, käyttää se 1. Uskon vahvistukseksi, 2. Väärän opin voittamiseksi, 3. Neuvoksi jumali-seen elämään, 4. Varoitukseksi synneistä ja niitten nuhtelemiseksi, ja 5. Lohdutukseksi. Sentähden pi-tää Raamattua senkaltaisilla ajatuksilla luettaman, juurikuin kaikki, mitä siinä puhutaan, meitä tarkoit-tais. Meidän elämämme pitää sitä luettua sanaa kohden asetettaman, ja katsottaman, kuinka se sen kanssa yhteen sopii ja mitä siinä vielä puuttuu.

Puutteet, kuin ne havaitsemme tässä Jumalan sa-nan kirkkaassa peilissä, pitää ojettaman, ja meidän pitää niin aina ahkeroitseman tulla Jumalan tahtoa lähemmäksi. Jokaisessa totuudessa, jonka Pyhästä Raamatusta opimme, tulee meidän seisahtua, niin-kuin kirkkaan lähteen tykönä, jossa kasvojamme katsella tahdomme, ja kysellä itsiämme: uskotkos tämän sydämestä? Oletkos tämän totuuden anta-nut tulla voimalliseksi sielussas, ja ollut sille kuuli-ainen? Jos ei tämä ole tapahtunut, kuinkas sen tahdot vastata ja seisovainen olla? Tässä näet kuitenkin, että Jumala itse sitä vaatii. Eikö se ole tarpeellinen, ettäs todella ajattelet totista muutos-ta? Koska tällä eli muulla senkaltaisella tavalla, opin laadun jälkeen, sovitus tapahtuu, silloin tai-taan havaita, mikä voima Raamatulla on, että se on terävämpi kuin joku kaksiteräinen miekka, ja tun-kee lävitse, siihen asti kuin se sielun ja hengen eroittaa, ja jäsenet ja ytimet. Jos joka talossa senkaltainen Biblian lukeminen vilpittömällä sydä-mellä tapahtuis, ja se aljettaisiin ja päätettäisiin hartailla rukouksilla, niin saataisiin, meidän kylmän ja riutuneen kristillisyyden siasta, nähdä, mitkä kalliit uskon ja elämän hedelmät siitä puhkeaisivat. Jumala täyttäköön meitä kaikkia tahtonsa tuntemi-sella, kaikkinaisessa hengellisessä viisaudessa ja toimessa, että me soveliasti vaeltaisimme, kelvaten kaikissa Herralle, ja hedelmän tekisimme kaikissa hyvissä töissä, ja kasvaisimme Jumalan tuntemi-sessa, ja vahvistetuksi tulisimme kaikella voimalla, hänen kunniansa väkevyyden jälkeen, kaikkeen kärsivällisyyteen ja pitkämielisyyteen ilon kanssa! Amen!