Pytagoran Kultaiset Sanat
Pytagoran Kultaiset Sanat. 28 Säjettä, kokeeksi suomalaisen kuusmitan harjoittamisessa. Kirjoittanut Antero Warelius |
Kuolematoin kuka on, sill’ anna’ kunnia suuria: Tai Jumalan osa. Tottele’ aina valaasi, ja Herrain Suo’ hyvä-luontoisten arvonsa ja Haltiojenkin, Alhaisten samote’; ja lakii siinä töisäsi kuule’; |
|
5 | Kunnia vanhemmillesi viel’ ominaistesi kanssa. – Ystäväs olkoon inhimisistä paras kukin itselt’ Ansaittu: siivoille sanoille ja töille hyville Myönny’. Kun vaan voit, älä katso’ syytä vähäistä Ystäväsäs, mut voima ja täytymys yhdesä käyvät. |
10 | Tiedä’ tai; ja totuttele’ itseäs aina kurissa Vatsasi semmenkin pitämään, hekuman ja unen myös Hillitse’ himo, kiukku samoin. Rivo-töit’ älä koskaan Toisten kans’ äläk’ yksin tee’; kaikkein enin itsees häppee’: Töissä, puheissa rehellinen ainian ollen. |
15 | Harjoittai’ ettei misäkään itseesi menettäis Tyhmän lailla; ja tie’, kaikille’ on kuolema säätty. Mutt tavaraa milloin koota’, milloin hukata’ taas Pyydä’. Jos kummoisisa tuskis’ osallinen oisit, Joit’ ihmisraukoillen ovat panneet Yli-henget, |
20 | Niin siviästi’ kärsineet ain’, närkästymätöinnä. Kaunist’ ompi parannella’ mitä voi; ja se muista’, Ettei aina hyvillekkään onnistu’ apuisuus. Inhimisiä kohtaan käy monta puhettaki julmaa, Monta somaa; et hämmästyy’ et vankita antaa’ |
25 | Mahda’ näilt’ itsees. Valehet, jos koska sanottais, Poista’ sievästi’; tätä neuvoa kaikisa seuraa. Eikä sanoill’, ei töillä kukaan sua mahtane’ saada’ Semmoisia puhumaan, tekemään, jotk’ ei ole’ parhaaks. |
Lähde: Suomettaren vuosikerta 1847, 7. syyskuuta s. 1. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 28.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Suomettaren vuosikerta 1847. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/smtr/smtr1847_rdf.xml.