Pyhä taivon joukko punaiselle lipulle
Pyhä taivon joukko punaiselle lipulle. Marssi. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio |
- Kas liehuvi lippu veripunainen,
- Mä seuraan, kun mieltä se hurmaa;
- Se liehuvi voitoksi sorronalaisten,
- Vaan sortajille ennustaa se turmaa.
- On kansa ensin hämillään, kun huomaa lipun sen:
- Vaan miksi on tuo lippunne kuin ois se verinen;
- Se eihän vainen tarkoittane surmaa? –
- Kas liehuvi lippu se veripunainen
- Ja kansojen laumat se johtaa;
- Se liehuvi voitoksi sorronlapsien
- Ja murhattujen verestä se hohtaa.
- On Golgatalta saakka käynyt virta ruskia;
- Se juoksee meidän hurmetta ja meidän tuskia,
- Kun sortovallan syöttiläät ne riehuu.
- Kas liehuvi lippu se veren ruskia,
- Vaikk’ vilppien kattila kiehuu;
- Ja kansani toivoo, vaikk’ tuntein tuskia,
- Kun raha-, kirkko-, sortovallat riehuu;
- Kun lippu tuolla hulmuilee niin kansa kyyneltää,
- Kun tuhatvuotten kärsimys niin tuntoon selviää
- Ja miljoonien kansalaisten murha.
- Ja liehuvi lippu tuo veripunainen,
- Se taivahan tuulissa liehuu:
- Ja taivasten valta on turva lapsien
- Vaikk’ orjuus-hurme kattiloissa kiehuu.
- Kun kirkon pylväs suutelevi myrkyn keittäjää
- Ja siunaa niiden ruumiit vaan, mi kurjuus näännyttää,
- Niin tuimemmin vaan veren lippu riehuu.
- Ja viimmein se liikuttaa taivaan valtoja
- Ja Jumalatkin punallansa hurmaa;
- On nouseva myrsky, mi tietää kostaa,
- Vaan orpojen ja leskien on turva.
- Ja korkealle kurjuustansa, nosta lippusi,
- Niin hengen valta sortajille koituu surmaksi –
- Ja lipun luona yhdy, köyhä kansa!
- Me yhdymme, vannomme: aina edes vaan
- Ja malmeja nostamme suosta;
- Kun viesti on vyörynyt yli maailman
- Nyt köyhän kansan mahtavasta vuosta.
- Jos kultamalmit syvyyksistä aina kaivetaan,
- Niin ihmiskunnan terveyskin löytyy sieltä vaan,
- Nyt vapauden päivä siellä koittaa.
Lähde: Työmies 8.8.1900.