Puutarhassa

Puutarhassa. Kirjoittanut Simeon Hirvonen

Näin yrttitarhan ihanan

Ja sinne istahdin.

Se kukka- tuoksun vilvakan

Soi mulle ihanin.

Se aamuhetki herttainen

Ol’ armas Hämehen.

Tyyn’ oli järvi kultainen

Kuin peili sininen.

Myös kastehelmi kukkasta

Se vielä suuteli,

Ja lintu pieni kultasta

Nyt luokseen huuteli.

Niin seisoi luonto lempeä

Nyt raitis rauhassa,

Vaan työ ja toimi virkeä

Sen eli povessa.

Se kasvoi – kasva sinäki

Ain’ tiellä avujen;

Se toimi – toimi yhäti

Myös lapsi ihmisen!

Meill’ yrttitarha isänmaan

On armas, ihana.

Suo, Herra, että kukoistaa

Se aina kaunisna!

Sä nuorukainen taimena

Oot tässä tarhassa;

Siis kasva, toimi – Jumala

Sen suokoon armossa!

Sitt’ yrttitarha isänmaa

Kukoistaa ainian;

Sitt’ elo uusi karkottaa

Pois öisen kuoleman.

Viel’ istun yrttitarhassa –

Tääll’ olo huvittaa

Nyt luonnon lehtimajassa,

Kun kukat tuoksuaa.

S[imeon]. H[irvone]–n.

Lähde: Hämäläinen 29.5.1878.