Puudikkalassta

Kirjoittanut A-t.


Puudikkalasta


Puudikkalasta huhtik. 23 p. Rakas Yrjö weljeni! Leini estää minun tulemasta sinua täysin käsin terwehtämään nimipäiwänäs, jonka tähden täytyy sen tehdä kirjallisesti, koska muutoinki olen wiimisessä kirjeessä kehoitettu rauhoittamaan sinua niistä monista murheista, joita Hämäläisen nykyaikaiset kirjoitukset owat sinussa herrättäneet Palowakuutuksesta maalla, maamiehen rikastumisesta ja hollikyydistä.
Haukuteltuna niistä wääristä laskuista ja wähitellen wähenewäistä maksoista, joita Talon isäntä Hämeessä on kuwastanut osallisille palowakuutusyhteydessä maalla, sanot sinä kohta ilmoittanees omaisuutes tähän wakuutukseen, mutta kuin sait silmäillä hämmästyttäwän wastauksen, allekirjoitettu E. A. olet lyönyt koko wakuutuksen mielestääs ja päättynyt pysyä wanhoilla waan. Mutta rakas Yrjöseni! Älä perättömästi usko kaikkia mitä sanotaan ja präntätään, waan koe itse saada asioista selkoa, ja näissä nimitetyisä asioissa tahdon minä sinua taluttaa. Ota siis ja aikaise ar. sääntö tälle palowakuutusseuralle annettu lokak. 20 p. 1857, ja lue se läpikotasin, jota nimetyt molemmat kirjoittajat eiwät ole tehneet, ja luulen sinun siitä hawaitsewaan; 1:ksi ettei seuraa kokoo ollenkaan kassaa, jonka wuoksi wuotista maksojen wähenemistä ei ole odottamistakaan, waan tulewat maksot onimmiten rippumaan niistä tulipalkoista, jotka wuoden kuluessa tapahtuwat; kuitenkin tulee osallisten paljous luultawasti wähänlaskemaan wuoosimaaksoja sen kautta, että kustannukset yhtiön hoidosta tulewat jaettawaksi useammille, ja tutkintokatoista, tulisioista, sammutusaseista jja walkian piteeelemisestä paljo wähentäwät tulipalja; 2:ksi että esimiehet ja jäsenet paalokomiteissa maksoja pitää täyttämän welwollisuutensa, koska ne walitaan ainoasti wuodeksi, että siis tämä welwollisuus wurotellen tulee kaikille osallisille. Enhän minä sitä lue kustannukseksi, jos tutkinto-tiloissa, niinkuin ystäwän tullessa, teen niinkuin Talon isäntä Hämeessä ja annan esimiehelle sekä jäsenille ruoka-aterian (waikka se häneltä loppui kesken eikä kaikille ukottunut); 3:ksi että Art 1.§ 11 selkiästi säätää että osallinen tässä wakuutusyhtiössä on wapaa welwollisuudestansa lain ja suostumusten jälkeen maksamasta paloapua, paitsi siinä tapauksessa että paloapua maksetaan yhteisen lain jälkeen kihlakunnittain, jolloin tämä yhtiö ottaa sekä wastataksensa paloawun makson että saatawan paloawun; mutta eihän se sinun tilallas Kalwolassa tule kysymykseen, koska niinkuin ylimalkaan Hämeen läänissä paloapua maksetaan erinäisten suostumusten mukaan; eikä siis tyosta wanhasta paloapu-maksosta päästöksensä muuta tarwittane, kuin ettäs tämmöisten asiain sattuessa oikeuden edessä todistuksilla wahwistat ettäsolet osallinen tässä uudessa yhteisessä palowakuutusyhtiössä.
Aiwothan tuota pikaa rikastua seuraten niitä neuwoja niittuin ojittamisesta ja raatamisesta, joita Talon isäntä Hämeestä eteen asettaa; mtta weikka kulta, Yrjöseni! älä usko liika paljon sitä weitikkaa. Silläolen wakuutettu että, waikka ei siitä mitään sanota, hänen wettyneet niittunsa, joita hän sano niin paljo paranneen parilla ojalla, owat saaneet oiwallisen awun osittain siitä sontawedestä, joka on walunut alas ympäri olewista pelloista, osittain suoraan maalle wedetystä sonnasta, jota wastaan sinä laihoilla ja wettyneillä niituillas saat odottaa kauwan turhaan hywää saatoa niin epäkelpoisesta ojittamisesta; waan tee niinkuin olet alkanut, ojita kelwollisesti ympäri ja läpitse, sitte joko kuori eli aja auralla ja yhden eli kahden kauralaihon jälkeen sonnita ja kylwä rukiita sekä keleollisia heinän siemeniä. Ja kuinka raadat metsistyneitä niittujas, niin kuoki maa ja polta kaikki; siihen taidat sitte kylwää rukiita taikka kauroja ja heinän siemeniä, ja saat sitte leikata sekä yhtä että toista. Muttaa elä koskaan kiipee tallin ylisille ruohon siemeniä haparoitsemaan, waan hanki itselles hywia puhtaita siemeniä, oita taidat kylwaa tasan, ja se antaa taajan sekä tasaisen kaswun. Sammaltuneet niittys kyllä woiwat wähän paremmin sonnasta, mutta miten tähän asti olet niitä kokenut parantaa, n luultawasti paljo parempi, nimittäin kuokkimalla ja polttammalla; sillä jo tämä wiljelyslaatu käy kalliimmaksi, on siitä myös suurempi ja luotettawaisempi tulo.
Sinun ajatukses hollikyydistä owat yhtä nurjat kuin "maamiehenki". Sen siaan että hän, jaellen matkstawaiset kahteen luokkaan, wirkamiehiin, jotka kulkewat yleisön hywäksi, ja yksityisiin, jotka matkustawat omaksi hyödyksensä ja huwiksensa, tahtoo edellisten kyytirahan wahetyksi ja jälkimäisten enetyksi, waadit sinä kyytirahan yksityisille pidettäwäksi wanhallaan, mutta wirkamiehet sitä wastaan welwoitetuiksi maksamaan koko sen kyytyrahan, jonka he waltiolta matkaksensa saawat, waaikkapawähemmänki hewoisluwun kestkiiwarista ottawat. Mutta niinkuin olisi mahdotointa eritiloista arwata eikö yksityisten matka tuottaaisi yleisölle niin suurta hyötyä että hän olisi ansaaainnutwarsin wapaan kyydin, tuo määrätty kyytiraha kuuluuu heidän tuloihinsa. Kuitenkaan ei ole kieltämista että "maamiehen" ehdotus saattaisi matkaan paljo häiriöit hollikyydissä. Niin esimerkiksi taitaisi yksi ja toinen, joka woisi itsellensa saada parrin halwempaan kyytiraahaan, antaa maksoa wastaan muille tämän passin, joka kyllä hywin taaitaa olla mahdollista, koska monenlaisia konnan kureja wielä meidän aikana tapahtuu kestkiiwareissa, niinkuin nykyisin meidän kylässä,kuin erräs ylhäisempi katkustaja, waikka saaden waltiolta monen hewosen kyytirahan, tahtoi wähentää laillisen makson sentähden että kuljettiin oikotietä jäiden yli, josta sitten seurasi että kyytimies ei tahtonut kuljettaa matkustajaa wähemmällä maksolla kuin päiwäkirjassa oli säätty, tappelut ja muut hankaluudet syintyiwät.
Minä lopetan, toivottain, rakas Yrjäseni, ettäs wietät nimipäiwäs ja tulewat pääsiäispyhät lewollisesti, ettes aiwan paljo anna itseäs tulla häiriöön niistä kirjoituksista, joitas luet sanomalehdessä, mutta ennen kaikkia ettes mene syyhymättä saunaan, haukuteltuna ajattelemattomiin ja tehtämättömiin ehdotuksiin.
Weljes
A-t.
Lähde: Hämäläinen 6/5/1859

Katso myös muokkaa