Laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa. muokkaa

Suomen asetuskokoelma 132/1934

Annettu Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1934.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:

1 §. Pukua, puvunosaa tai muuta sentapaista, huomiota herättävää tunnusmerkkiä, jonka tarkoituksena on osoittaa kuulumista poliittiseen järjestöön, puolueeseen tai yhteenliittymään tai ilmaista valtiollista ajatussuuntaa, älköön näkyvillä käyttäkö:

1. kukaan yleisessä kokouksessa, huvitilaisuudessa, kulkueessa tahi julkista tointa tai tehtävää suorittaessaan; älköönkä

2. virkamies virantoimituksessa tai julkisesti virkatoimituksen ulkopuolellakaan.

Milloin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen harkitaan niin vaativan, voidaan 1 momentissa mainittujen pukujen, puvunosien ja muiden tunnusmerkkien julkinen käyttäminen muissakin tilaisuuksissa ja paikoissa asetuksella kieltää.

2 §. Joka rikkoo tai sallii kahdeksaatoista vuotta nuoremman, hänen hoidossaan olevan henkilön rikkoa 1 §:ssä tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyn kiellon, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen. Jos virkamies rikkoo sanotun kiellon, tuomittakoon hänet lisäksi erotettavaksi virantoimituksesta tai viralta pantavaksi.

3 §. Jos yleisessä kokouksessa, huvitilaisuudessa, kulkueessa tai muussa niihin verrattavassa tilaisuudessa rikotaan 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua kieltoa, eikä rikkojia viipymättä poisteta tai saada poistetuiksi, on tilaisuuden toimeenpanijan tai kokouksen puheenjohtajan taikka poliisiviranomaisen tai hänen sijaansa määräämän poliisimiehen keskeytettävä sekä, ellei rikkojia sittenkään saada poistetuiksi, lopetettava tilaisuus.

Jos tilaisuuden toimeenpanija tai kokouksen puheenjohtaja laiminlyö ryhtyä 1 momentissa säädettyyn toimenpiteeseen, rangaistakoon, niinkuin 2 §:ssä on säädetty.

4 §. Jos jonkin yhdistyksen jäsenet tai osa heistä rikkovat tässä laissa tai sen perusteella annetussa asetuksessa säädettyä kieltoa tilaisuuksissa, jotka yhdistys on toimeenpannut tai joihin se on ottanut osaa, eikä yhdistyksen näytetä tehneen voitavaansa rikkomisen estämiseksi ja viivyttelemättä erottaneen yhdistyksestä jäsentänsä, joka on kieltoa rikkonut, voidaan yhdistyksen toiminta kieltää ja yhdistys lakkauttaa siinä järjestyksessä, kuin yhdistyksistä annetussa laissa on säädetty.

Sama olkoon lakina, ellei sellainen yhdistys, jonka tarkoituksiin kuuluu valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tahi joka pyrkii kannattamaan, tukemaan tai muulla tavoin edistämään tällaista toimintaa, sen jälkeen kuin yhdistyksen tietoon on tullut, että sen jäsen on muussa tilaisuudessa rikkonut 1 momentissa mainittua kieltoa, ole sellaista jäsentä viivyttelemättä erottanut.

5 §. Oikeusministeriö antakoon tarpeen vaatiessa tarkempia määräyksiä siitä, mikä puku, puvunosa tai muu tunnusmerkki on sellainen, kuin 1 §:n 1 momentissa on sanottu.

6 §. Tämä laki on voimassa 31 päivään joulukuuta 1936. Sen jälkeenkin on tätä lakia sovellettava rikokseen, joka on tehty lain voimassaoloaikana.

Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1934.

Tasavallan Presidentti P. E. Svinhufvud.

Oikeusministeri Eric J. Serlachius.

Asetus kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä. muokkaa

Suomen asetuskokoelma 177/1934

Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1934.

Oikeusministerin esittelystä säädetään kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa 5 päivänä huhtikuuta 1934 annetun lain 1 §:n nojalla, että sanotussa laissa tarkoitettujen poliittisten tunnusmerkkien näkyvillä käyttäminen on kielletty kaikissa julkisissa paikoissa.

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1934.

Tasavallan Presidentti P. E. Svinhufvud.

Oikeusministeri Eric J. Serlachius.

Laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa. muokkaa

Suomen asetuskokoelma 431/1936

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1936.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §. Pukua, puvunosaa tai muuta sentapaista, huomiota herättävää tunnusmerkkiä, jonka tarkoituksena on osoittaa kuulumista poliittiseen järjestöön, puolueeseen tai yhteenliittymään tai ilmaista valtiollista ajatussuuntaa, älköön näkyvillä käyttäkö:

1) kukaan yleisessä kokouksessa, huvitilaisuudessa, kulkueessa tai muussa niihin verrattavassa tilaisuudessa tahi julkista tointa tai tehtävää suorittaessaan; älköönkä

2) virkamies virantoimituksessa tai julkisesti virantoimituksen ulkopuolellakaan.

Milloin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen harkitaan niin vaativan, voidaan 1 momentissa mainittujen pukujen, puvunosien ja muiden tunnusmerkkien julkinen käyttäminen muissakin tilaisuuksissa ja paikoissa asetuksella kieltää.

2 §. Joka rikkoo tai sallii kahdeksaatoista vuotta nuoremman, hänen hoidossaan olevan henkilön rikkoa 1 §:ssä tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetyn kiellon, tuomittakoon sakkoon tai vankeuteen. Jos virkamies rikkoo sanotun kiellon, voidaan hänet lisäksi tuomita erotettavaksi viran toimituksesta tai viralta pantavaksi.

3 §. Jos yleisessä kokouksessa, huvitilaisuudessa, kulkueessa tai muussa niihin verrattavassa tilaisuudessa rikotaan 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittua kieltoa eikä rikkojia viipymättä poisteta tai saada poistetuiksi, on tilaisuuden toimeenpanijan tai kokouksen puheenjohtajan taikka poliisiviranomaisen tai hänen sijaansa määräämän poliisimiehen keskeytettävä sekä, ellei rikkojia sittenkään saada poistetuiksi, lopetettava tilaisuus.

Jos tilaisuuden toimeenpanija tai kokouksen puheenjohtaja laiminlyö ryhtyä 1 momentissa säädettyyn toimenpiteeseen, rangaistakoon, niinkuin 2 §:ssä on säädetty.

4 §. Jos jonkin yhdistyksen jäsenet tai osa heistä rikkovat tässä laissa tai sen perusteella annetussa asetuksessa säädettyä kieltoa tilaisuuksissa, jotka yhdistys on toimeenpannut tai joihin se on ottanut osaa, eikä yhdistyksen näytetä tehneen voitavaansa rikkomisen estämiseksi ja viivyttelemättä erottaneen yhdistyksestä jäsentänsä, joka on kieltoa rikkonut, voidaan yhdistyksen toiminta kieltää ja yhdistys lakkauttaa siinä järjestyksessä, kuin yhdistyksistä annetussa laissa on säädetty.

5 §. Oikeusministeriö antakoon tarpeen vaatiessa tarkempia määräyksiä siitä, mikä puku, puvunosa tai muu tunnusmerkki on sellainen, kuin 1 §:n 1 momentissa on sanottu.

6 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1937 ja on voimassa vuoden 1938 loppuun.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1936.

Tasavallan Presidentti P. E. Svinhufvud.

Oikeusministeri Urho Kekkonen.

Asetus kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä. muokkaa

Suomen asetuskokoelma 5/1937

Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1937.

Oikeusministerin esittelystä säädetään kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa 30 päivänä joulukuuta 1936 annetun lain 1 §:n nojalla, että sanotussa laissa tarkoitettujen poliittisten tunnusmerkkien näkyvillä käyttäminen on kielletty kaikissa julkisissa paikoissa.

Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1937.

Tasavallan Presidentti P. E. Svinhufvud.

Oikeusministeri Urho Kekkonen.

Laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa annetun lain voimassaoloajan pitentämisestä. muokkaa

Suomen asetuskokoelma 452/1938

Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1938.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että 30 päivänä joulukuuta 1936 annettu laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa on edelleen voimassa vuoden 1942 loppuun saakka.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1938.

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio.

Oikeusministeri A. E. Rautavaara.

Laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa annetun lain voimassaoloajan pitentämisestä. muokkaa

Suomen asetuskokoelma 971/1942

Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1942.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään, että 30 päivänä joulukuuta 1936 annettu laki kiellosta käyttää poliittisia tunnusmerkkejä eräissä tilaisuuksissa on edelleen voimassa vuoden 1945 loppuun saakka. Asetuksella voidaan kuitenkin määrätä, että lain soveltaminen on jo ennen sitä lakkaava.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1942.

Tasavallan Presidentti Risto Ryti.

Oikeusministeri Oskari Lehtonen.