Puro.

Kirjoittanut Antti Räty


Hiljaan, läpi laaksoisen,
Juoksoo puro, iteksen;
Aaltoset pois lirittää –
Mehtä nuoita pimittää.
Yhäti hän, yksinään,
Vieroo vierenemistään;
Ei ou sillä kumppanii,
Eikä yhtään toverii.
Viimein tuloo matkamies,
Väsynyt jo kukaties;
Käypi istumaan sen luo,
Mielelläänki siitä juo.
Sitten aatteloopi tuo:
Taivaallinen Isä, suo
Jotta elän hiljaisest’ –
Niinkuin tämäik puro täss.
Olkoon se vaan onneni,
Kaikkein suurin arvoni,
Tehä hyvää salassa,
Elää hiljaisuuessa.

A[ntti]. R[äty].


Lähde: Suomi 31.7.1847.