Punanen lippu
Punanen lippu. (Lausuttu Helsingin muurarien ammattiyhdistyksen lipunvihkijäisissä 19 1/5 02.) Kirjoittanut Lauri Soini |
- Oi, veljyet, lippua katsokaa
- miten yllä se hulmuten liehuu!
- Kuin huomenrusko se punertaa,
- väri hohtava kuin veri kiehuu!
- Veripunasena merkkinä olkoon se:
- niin nuorekas kuohuva veremme
- on rinnassa, suonissamme!
- Veripunasena yllämme hulmuten
- se olkohon muistutus ainainen,
- mikä, veljet, on ohjelmamme!
- Me olemme juuri ja varsi maan,
- on meissä sen kukkimisvoima –
- mut’ hoivana meillä on nälkä vaan
- ja kurjuus, sorto ja soima.
- Maa luulevi voivansa kukkia
- ja kuitenkin sulkea, tukkia
- valon, lämpimän varreltansa...
- Rikas luulevi luovansa kulttuurin,
- kun verhoupi kultahan, silkkihin,
- vaikk’ kahleissa kerjää kansa...
- Työkansa ei kärsiä voi, ei saa
- elon orjuutta kauvan jatkaa!
- Sen täytyvi vapaus valloittaa,
- omin askelin astuta matkaa!
- Työkansa jo voimansa kerätköön,
- joka mies sekä nainen herätköön,
- pää pystyssä käyköhön valoon!
- Joka mies sekä nainen yhtyköön
- ja ympäri lippumme ryhtyköön
- vapahduksemme taistohon jaloon!
- Oi, siskot ja veljyet, katsokaa
- miten yllämme lippu liehuu!
- Kuin huomenrusko se punertaa,
- väri hohtava kuin veri kiehuu!
- Sen alla on joukkomme perhelies,
- joka uhkokin, niikuin nuori mies,
- sen alla nyt taistohon käyköön!
- Kukin kohdaltaan, rivit kauttaaltaan,
- koko tarmolla vaatien vapauttaan
- yön usvista selvittäyköön!
- Niin vauhdilla taistelun tarmoisan
- ja voimalla yhteisponnen
- me saavumme uutehen aikahan
- ja löydämme rauhan ja onnen!
- Se aika jo ruskona kimmeltää,
- se meille jo silmihin himmeltää
- sinirannalta toivon taivaan!
- Oi, sillä on kirkas loistokkuus,
- sen koitosta hohtavi onni uus
- jo aikamme taistohon, vaivaan!
- Vaan kerta kun toivotun päivämme
- ajan siivetär maahan kantaa,
- veli veljelle, kansakin kansalle
- yl’ vetten kättä kun antaa,
- ja miekka kun taltaksi taotaan
- ja keihäs kyntöauraksi maan
- ja voima on rauhantyössä –
- pois kuivuvat silloin kyyneleet,
- vuostuhanten aikana virranneet
- väk’vallan ja sorron yössä!
Lähde: Työmies 7.5.1902.