Punainen viiva.

Kirjoittanut Kasperi Tanttu


Punainen viiva – vielä sen piirtää saamme,
menneiden uskojen, menneiden toivojen merkin,
minkä me ennen piirsimme mielin herkin
kuin viisikannan suojaksi syntymämaamme.
Punaisen viivan nyt vedämme mielin ankein,
rinnassa tuska ja Suomemme huomenen huoli,
toivojen tuike jo kaikista katseista kuoli:
taistelutahto nyt välkkyvi silmissä vankein.
Punainen viiva – se puhuvi tuttua kieltä
kuin veri hangella kaadetun kontion:
hautojen yli he käyköhöt voittohon,
jos eivät kerran kysele meidän mieltä.

28. VII. 13.


Lähde: Tanttu, Kasperi 1913: Nuoresta sydämestä: runovalikoima. Kustannusosakeyhtiö Valonvalta, Mikkeli.