Punainen viiva
Punainen viiva. Kirjoittanut Kasperi Tanttu |
- Punainen viiva – vielä sen piirtää saamme,
- menneiden uskojen, menneiden toivojen merkin,
- minkä me ennen piirsimme mielin herkin
- kuin viisikannan suojaksi syntymämaamme.
- Punaisen viivan nyt vedämme mielin ankein,
- rinnassa tuska ja Suomemme huomenen huoli,
- toivojen tuike jo kaikista katseista kuoli:
- taistelutahto nyt välkkyvi silmissä vankein.
- Punainen viiva – se puhuvi tuttua kieltä
- kuin veri hangella kaadetun kontion:
- hautojen yli he käyköhöt voittohon,
- jos eivät kerran kysele meidän mieltä.
28. VII. 13.
Lähde: Tanttu, Kasperi 1913: Nuoresta sydämestä: runovalikoima. Kustannusosakeyhtiö Valonvalta, Mikkeli.