Puna-Karjalan laulu

Puna-Karjalan laulu Kirjoittanut Kössi Kaatra

Laulu on ilmestynyt alun perin Työväen laulukirjan 9. painoksessa (1925).

1. Kerran meilläkin on oma maamme,

oma köyhälistön maa,

jossa vallita me saamme,

vailla luokkaa vainoovaa.

Tämä maa on runon manner,

ikisoiton sorja maa,

tämä maa on toimen tanner,

katso kauno Karjalaa!

2. Riisti rikkahitten luokka

meitä kautta aikojen,

öykkäreille iski kuokka,

heille suihke sirppien,

pajareille puikki pirrat,

heille kasvoi karja maan,

heille vuolaat vieri virrat,

korvet kantoi aarteitaan.

3. Pajareille päivä paistoi,

konnain koko luonto, oi.

Rahvas raipasta vain maistoi,

kunnes sotahuuto soi,

kunnes köyhä kansa nousi,

nousi kansa Karjalan,

pitkin virtojansa sousi,

samos kautta kankahan.

4. Kunnes harvainvallan kaasi,

katkas kaikki kahlehet,

mannuiltansa laiskat laasi,

otti ohjat, oikeudet,

että kerran konnullansa

raataa rahvas vapaa sais,

ilman että vaivallansa

riistäjää vain ruokittais.

5. Niin nous orjuutensa yöstä

Karjalamme kaunoinen,

kasvoi sato kylvötyöstä

minkä uursi kansa sen,

johti taisto joukot voittoon

eellä käydä Karjalan

kansain määränpäähän loittoon:

vapauteen maailman!

6. Kerran meillä siis myös maamme,

oma köyhälistön maa,

jossa vallita me saamme,

vailla luokkaa vainoovaa.

Tämä maa on runon manner,

ikisoiton sorja maa,

tämä maa on toimen tanner.

Katso kauno Karjalaa!

Lähde: Saunio, Ilpo & Timo Tuovinen 1978: Edestä aattehen: suomalaisia työväenlauluja 1890–1938. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.