Puna-Karjalan laulu

Puna-Karjalan laulu

Kirjoittanut Kössi Kaatra
Laulu on ilmestynyt alun perin Työväen laulukirjan 9. painoksessa (1925).


1. Kerran meilläkin on oma maamme,
oma köyhälistön maa,
jossa vallita me saamme,
vailla luokkaa vainoovaa.
Tämä maa on runon manner,
ikisoiton sorja maa,
tämä maa on toimen tanner,
katso kauno Karjalaa!
2. Riisti rikkahitten luokka
meitä kautta aikojen,
öykkäreille iski kuokka,
heille suihke sirppien,
pajareille puikki pirrat,
heille kasvoi karja maan,
heille vuolaat vieri virrat,
korvet kantoi aarteitaan.
3. Pajareille päivä paistoi,
konnain koko luonto, oi.
Rahvas raipasta vain maistoi,
kunnes sotahuuto soi,
kunnes köyhä kansa nousi,
nousi kansa Karjalan,
pitkin virtojansa sousi,
samos kautta kankahan.
4. Kunnes harvainvallan kaasi,
katkas kaikki kahlehet,
mannuiltansa laiskat laasi,
otti ohjat, oikeudet,
että kerran konnullansa
raataa rahvas vapaa sais,
ilman että vaivallansa
riistäjää vain ruokittais.
5. Niin nous orjuutensa yöstä
Karjalamme kaunoinen,
kasvoi sato kylvötyöstä
minkä uursi kansa sen,
johti taisto joukot voittoon
eellä käydä Karjalan
kansain määränpäähän loittoon:
vapauteen maailman!
6. Kerran meillä siis myös maamme,
oma köyhälistön maa,
jossa vallita me saamme,
vailla luokkaa vainoovaa.
Tämä maa on runon manner,
ikisoiton sorja maa,
tämä maa on toimen tanner.
Katso kauno Karjalaa!


Lähde: Saunio, Ilpo & Timo Tuovinen 1978: Edestä aattehen: suomalaisia työväenlauluja 1890–1938. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.