Psyke.

Kirjoittanut Viktor Rydberg


Psyke, varjoin kesken synnyit, elos määränä on maa!
Valoon, vapauteen jos halaat, ihannetta saavuttaa,
taivaan sulhoa jos kaipaat – raukka, minne johtaa tie?
Pettyneekö kaipuus kaino, vai sun untes mailmaan vie?
Etees arvoitus jo astuu, yö sen verhoo peittohon,
usko, aavista – se kuiskii – sulo laps se autuus on!
Uhkapää, et tähän tyydy: tietää, nähdä haluat,
näät sä – onnes haipuneeksi, tiedät – tuntees tuskaisat.
Rikoitko sa, impi, tuossa? Et, jos innoin hehkuvin
tohdit kaikki lempes tähden, tohdit mailta tuonenkin
etsiä, mit’ tunto käskee, silloin kautta kauhujen
hirmuin keskeltä tuot valoon toiveittesi vakuuden.
Psyke, silloin tiesi aukee valoon ylhän Olympon:
koitoksitta viel’ ei kenkään päässyt ikiauvohon.
Eros sekä nektarjuoma, autuus rajaton on vain
uhrautuvan lemmen, jolle rajoja ei löydy lain.


Lähde: Rydberg, Viktor 1906: Valikoima runoelmia. Suomeksi toimitti Valter Juva. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.