Provessori metsästämässä

Provessori metsästämässä. Kirjoittanut F. F. Brummer

”No niin, no niin, nyt metsähän!

On raikas syksyaamu

Heu, Phylax! Jospa mennähän;

Jo poistuu kuunkin haamu.

Ei kuolemaks oo retki tää,

Hyvästi, Plautus, siksi jää!”

Jo loistaa rusko pilvestä,

Ja metsätorvi raikuu:

”Tu, tuu, tu tuu;” sen äänestä

Noin kalliotkin kaikuu;

Ja raitis, raitis on nyt sää,

Ei kuolemaks oo retki tää.

”Hau, hau”, nyt kuuluu metsästä

Ja jänis vilahtelee:

”Pang, pang”, myös paukkuu pyssystä,

Ja savu tuprahtelee.

”Mehercle! Ubi lepus?” Oi,

Se juoksi pois. Nyt tuba soi!

Ei ollut tämä tepponen

Diana-immen ilkku.

Oon itse lyhytnäkönen

Ja Phylax – se on nilkku.

Niin; tässäkö nyt viivytään,

Vai karhujako etsitään?

Istunpa kuusen juurelle,

Sen huminata kuulen.

Se kelpo metsämiehelle

On luvallista, – luulen,

Ja raitishan on vainen sää,

Ei kuolemaks’ oo retki tää.

Lähde: –r–r. [F. F. Brummer] 1882: Runoelmia. II. Jyväskylä.