Pois kulje kauas, kulta, kallehuinen

13. Pois kulje kauas, kulta, kallehuinen

Kirjoittanut Kössi Kaatra

poloisen poian luota kiirehin

ja ole vieras mulle niinkuin muinen,

kun ensi kerran sun ma kohtasin.

Sa olet riemun neiti naurusuinen,

mun tuttavain on tuska katkerin,

jost’ ei voi päästä polo tuiretuinen,

jos vaikka voimaa miehen käyttikin.

Jos jäisit luokseni, niin uhrausta

kallista liian ois se sulta vaan

ja onni tuo, jot’ toivot, kangastusta,

ja palkkas parhain mustin murhe maan.

Oi tähtes, kulta, tuosta aattelusta

jo sieluntuskat tulisimmat saan.

Lähde: Kaatra, Kössi 1906: Kyttä. Hämeen kirjakauppa, Tampere.