Pohjolan yö.

Kirjoittanut Johan Bäckwall


Jo taaski taivas hulmuaa,
Jo Pohjan perällä.
Kah! valo vielä leimuaa.
Kah! yönki keskellä.
On kuu ja tähdet kirkkahat,
Ne yöllä loistavat,
Ja revontulet hohtavat,
Ne valon antavat.
Kun päivä yöki syntiä
On niistä paistava,
On kirkas Pohjan pimiä,
On kaunis, näyttävä.
Nyt juokse, juokse joutumaan,
Mun virkku poroni,
Ja joudu, joudu sukkelaan
Nyt luokse neitoni!

[Johan Bäc]–kw–[all]


Lähde: Maamiehen Ystävä 27.4.1844.