Pohjolan valkeneminen
Pohjolan valkeneminen. (Suoniolta. – Laulettu Porthanin juhlana.) Kirjoittanut Julius Krohn |
- Pohjolan pitk’ oli yö!
- Kauvan ol’ synkkä’, Suomeni, kulkus,
- Pimeydessä riemuton polkus,
- Vaikea vaivas ja raskas työ,
- Pitk’ oli Pohjolan yö;
- Vaan ei yö valoton!
- Tähtyet tuikki välkähytellen,
- Otavanais Sua tiell’ opastellen
- Loisteli säihkyen sammumaton
- Lempi Juslenion.
- Vaan jopa Pohjolaan
- Aurinko aamun riens’ rusotellen. –
- Valkeni, loistollaan herätellen
- Kalevan urhot kaikk’ unestaan.
- Nerosi, oi Porthan!
- Pitk’ oli Pohjolan yö!
- Vaan pimeä kesäpäivä jo paistaa,
- Sätehin sammumattomiin loistaa.
- Pohjolan, kun kesähetkens’ lyö,
- Päivänä paistaa yö!