Pilvivaunut tuovat lapset heidän entiselle onkipaikalleen

Pilvivaunut tuovat lapset heidän entiselle onkipaikalleen. Kirjoittanut Antti Rytkönen

Mut juuri samaan aikaan pilvivaunut

ne saapui ihmeellisen niemen nenään,

humahdus vain – ja huomasivat lapset,

etteivät vaunuissa he olleet enään.

Nenässä ihmeellisen niemen silloin

he oivalsivat olevansa kahden,

mut poukaman sen viereen kaartuvaisen

he tunsi poukamaksi Hiienlahden.

Samassa haihtunutkin kaikkialta

taas äskeinen jo oli lumo kumma,

alemma laskenut ol’ aurinkoinen,

ja usviss’ oli vetten kalvo tumma.

Mut sitä suloisempi, tuttavampi

kotoinen kaikkialla oli tenho,

ja paikoillansa lahden poukamassa

odotti lapsosia oma venho.

Ja venhon pohjalta nyt tuota pikaa

kalansa lapset konttiin kokoavat;

ja venehessä lähtövalmihina

myös onkisiimain kietomat on vavat.

Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.