Pikku Heikki
Pikku Heikki. Kirjoittanut Edvard Hämäläinen |
- Pikku Heikki, köyhän lapsi
- Kuluneessa lakissaan;
- Sinisilmä, keltahapsi,
- Puutteen kuvat kasvoillaan.
- Elon kovan kokemuksen
- On jo saanut koulutuksen.
- Loppunut on leipäkulta,
- Sit’ ei paljo ollutkaan;
- Eihän sitä vieras multa
- Hälle koidu kasvamaan:
- Äpäränä Heikki parka
- Syntyi raukka, pieni, arka...
- Nurkassansa yksin Heikki
- Puuttehissa vaikeroi.
- Miellytä ei muiden leikki.
- Äidin sanat sieluun soi.
- »Odota oi, Heikki, vähän,
- Lähden leipää etsimähän!
- Matkalla on äiti hellä,
- Työtä siellä kyselee. –
- Suru seisoo sydämellä
- Katkerana kuiskailee:
- »Et sä löydä lohdutusta,
- Maailma on synkkä, musta!»
- Murheen merta silmät soutaa,
- Armopalaa anoen.
- Huolten haltiatar noutaa
- Sydän surut kaihoten.
- Huulet helli kyyneleitä
- Kysellessä kylän teitä.
- »Äiti, äiti missä viivyt?
- Tule, armas, Heikin luo!
- Pyydä enkeliltä siivyt,
- Joka sinut tänne tuo!»
- Pikku sydän näin se huokaa. –
- Lohtuna vaan kyynelruokaa...
- Tietä ajaa kuolo musta
- Kärsiviä kysellen,
- Antaa niille lohdutusta,
- Vapautta vaivoillen.
- Ottaa Heikin äidin sieltä
- Korjahansa kylän tieltä...
- Heikki yksin vuotti kauan
- Äitiä ei kuulukaan...
- Sai hän ruoti-ukon sauvan,
- Läksi kaihoin kulkemaan...
- Mihin meni? Sit’ ei tiedä,
- Mihin mahtoi tiensä viedä...
Lähde: Ihanneliitto. Liite Työläisnaiseen. 1903..