Piiloja

Piiloja. Kirjoittanut Esa Paavo-Kallio

Ilta myöhä, pöydälläni

Kynttiläinen palaa,

Poistaa huoneen kalmeutta;

Mutta nurkass’ salaa

Nakertaapi pieni hiiri

Pimeässä yössä;

Se on päivin piilossansa,

Illan tullen työssä.

Sammutanpa valkeani –

Huu, voi hornan yötä! –

Nytpä kelpaa hiiren tehdä

Nurkassansa työtä.

Nurkassako? – rapinata

Kuuluu lattialla,

Hiiri juoksee vallatonna

Ympäri kaikkialla. –

Syömessäni himoin työ on

Samanlainen juuri,

Heitän Herran valkeun niin

Paheen valt’ on suuri.

Himo, mikä juhlahetkin

Piilossansa jäytää,

Ahdistuksiin tullessani

Valtiaana töytää.

Huvikseni tarkastelen

Hiiren leikkitöitä –

Paheen sikiöt rinnassani

Hellin päiviä, öitä.

Lähde: Paavo-Kallio, Es. 1886: Honkakannel 1: kielten viritys. Oulu.