Pienen pieni saari.

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Olipa kerran pienen pieni saari,
ja saaress’ oli pienen pieni maja,
sen sauna oli niinkuin nuken mökki,
lisänä oli pieni halkovaja.
Majassa asui isä, äiti-kulta,
ja kaksi oli lapsukaista heillä:
Ol’ Yrjö poika ylväs, jonka mieli
monesti kulki kaukaisilla teillä.
Vaan Laila oli tyttö tyyni, niinkuin
on tyyni ihanainen ilta kesän,
kun kohise ei kaisla, hiljaa soutaa
vain sorsa rantaan, suojaan oman pesän.
Viel’ oli majan asukkaana mirri,
jos koht’ ei sillä sijaa ollut varmaa,
se asui vajassa ja saunassakin,
ja väriltään se oli hiirenharmaa.
Sovussa suloisessa täällä hiljaa
ain’ asujainten elonrata kulki,
ja linnut soinnutteli säveleitään,
kun talvi taittui, suven viestit kulki.
Ne saaren puissa, pensahissa lauloi
kotoista onneansa korkeata,
ja majaa suojaeli myrskysäiltä
kuustoista kukkivaista pihlajata.


Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.