Pidot Korkeimman olennon luona
| Pidot Korkeimman olennon luona. Kirjoittanut Ivan Turgenev |
Kerran pisti Korkeimman olennon päähän laatia loistavat pidot autereisessa asunnossaan.
Vieraiksi kutsui hän kaikki hyveet. Naisia vain ... miehiä hän ei kutsunut.
Niitä kokoutui hyvin paljon – suuria ja pieniä. Pienet hyveet olivat miellyttävämpiä ja herttaisempia kuin suuret; mutta kaikki näyttivät tyytyväisiltä ja puhelivat keskenään kohteliaasti kuten tuleekin läheisten sukulaisten ja tuttavien.
Mutta huomasipa Korkein olento kaksi kaunista naista, jotka eivät näyttäneet lainkaan tuntevan toisiaan.
Isäntä, tarttui toisen naisen käteen ja voi hänet toisen luo.
Hyväntekeväisyys! sanoi hän osoittaen ensimmäistä.
Kiitollisuus! lisäsi hän osoittaen toista.
Kumpikin hyve joutuivat ihmeisiinsä; siitä saakka kun maailma on ollut pystyssä – pystyssähän se on ollut pitkän ajan – kohtasivat he toisensa ensimmäisen kerran.
Lähde: Työmies 22.4.1901.