Pesäpuu palaa (runo)

Pesäpuu palaa Kirjoittanut Katri Vala

Levottomina kiertävät ajatukset maata

kuin linnut palavaa pesäpuuta.

Hävityksen, nälän, paon tiet

johtavat koteihin kautta maan.

Siellä olisi ihmisen

ollut hyvä elää

kasvin lailla hiljaa

suonissa tuleentuvien peltojen rauha.

Sukeltaa aamujen kastemaljaan,

kuohua väkevästi kesän auringon alla,

liukua syyspäiväin hopeasineen.

Laulaa laulu rakkaudesta,

lasten ilosta ja ihmetyksestä.

Tuskan mustissa liekeissä,

valitusten meressä

karaistuvat kärsivälliset sydämet,

terästyvät viljelijäin siunaavat kädet

kumeaan uhkaan,

puhdistavaan hävitykseen.

Ajatukset kiertävät maata

kuin linnut palavaa pesäpuuta

tähyten pesien tuhoojia,

huutaen taistelun kovan laulun.

Lähde: Vala, Katri 1942: Pesäpuu palaa. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.