Peltohiiri

Peltohiiri. Kirjoittanut Immi Hellén

Peltohiiri silkkiturkit yllä

oli uutterasti kävelyllä,

hiljaa hiiviskeli sukkasissaan,

lymyellen lyykki kumarissaan.

Kesämailta löytyi paljon hyvää,

navakasti pieni jyrsi jyvää,

pyyhki viiksiänsä, nuuski nenin,

siellä viihtyi, missä muonaa enin.

Pesän soman teki turpeen alle,

siinä tuntui pienen turvaisalle.

Oli lämmintä ja kodikasta,

syntyi monta sievää hiirilasta.

Teki myöskin aitan aivan hiljaa,

siihen syksyn tullen kantoi viljaa

pellon täyteläistä tähkäpäistä,

juhla-ateriat laittoi näistä.

Tuli talvi, hanki pellon peitti,

pesässänsä hiiri herkut keitti,

pienoisensa runsahasti ruokki –

mutta toinen hälle pellon kuokki.

Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.